(41) Seurakunnassa, se on: Erämaassa.

Seurakunnassa se on: Erämaassa.

Oli Israel erämaassa seurakunnaksi koottuna                 (II. M. 19:1: Seurakunnan alku)

Oli johtaja Jumalalta, suku Aaronin pappeina.                ( II. M. 28: 1, Pappeuden alku)

Ja Jumala antoi ohjeet, miten Pyhäkkö rakennetaan.      ( II. M. 25. Pyhäkön kaava, alkurakentaminen)

Oli vaellus Pyhään Maahan ja kuin teltta se kannetaan.    (II M. 40: 36. Vaellusperiaate.

Oli luonteenlahjoja monta siinä suuressa kansassa.          ( II M. 31: 2-6 Luontenlahjat)

Oli heimoja kaksitoista, yksi erottui joukosta.                  ( IV M. 2: 33). Heimojako.Johtajuus.

ja Jumala valitsi heidät Temppelin tehtäviin.                      ( IV. M. 3: 12;  IV M. 4: 2-3)Tehtäväjako.

Kun  kuulivat, mitä Hän käski, heti valmiina asemiin.

Muut hoitivat kotejansa ja laumoja karjojen,                         

eikä huolena paitsi manna, se jokapäiväinen.

Kun laskettiin Jumalan laumaa, ei laskettu Leeviä,               ( IV M. 2: 33)

sillä heidän joukollansa oli toinen tehtävä.

Kun  laskettiin Jumalan kansa, kuin  lampaita  laskettiin.        ( Väestönlaskenta: IV M. 1)

Ei laumojen lukuun kuulu se,  ken kuuluu Paimeniin.                (Joh. 21)                                             

Kun oli hyvä aika, oli tehtävä kaikilla.                                   (  Esim. KEHAT, IV. M 4: 5)

Kun lähtösignaali kaikui, kaikki tiesivät toimensa.                  (Ap.t. 1:15) (Ap.t. 2: 14)
                                                                                          (Eri  signaalit IV M.3 : 1- 10.)                       

Johtajat kansaa johti.  Oli kansakin alttiina.                          Tuomarian ajalta (Tuom. 5:2,4, 20)

Pilvi ja Johtotähti oli kansalla mukana.                                 

Maa järisi, taivaat vuoti. Pilvet antoivat sateita.

Vuoret järkkyivät Herran eessä. Oli kansalla Jumala.

Vaan tuli TOINEN AIKA ja Jumala hyljättiin.                             (Tuomarien aika)

Ja aineesta jumalat tehtiin. Vailla johtoa vaellettiin.

Vain piipahti paimenpillit keskellä määkinää.

Ei Ruubenin leiriläistä lähtöpasuuna herätäkään.

Merenrannan kohinaan, kuohuun sinnekin joukkoja jää                   (Tuom. 5: 17)

Lähtöpasuunan kirkas sointu merenpauhuihin häviää.

Viipyi väitellen päällikköheimot; niin harhaili lampaitaan                      (Tuom.  5: 15)

etsien louhikoista kukin omia paimeniaan.

Niin Leevin Kehatin lapset ja perheet jäi suojatta,

kun päällikköheimot viiipyi omat karjatkin hajalla.

Tähdet taivaalta laskeutuivat, se enkeliarmeija

ja muutamat uskolliset he olivat valveilla.                                             (Tuom. 5: 20)

Sillä ajoista ammoisista yhä uudelleen siiserat

ovat nousseet tuhoajina ja yhäti nousevat

ja ne vuottavat vuottamalla, että Israel nukahtaa

eikä kukaan niin päällikkö, lammas kuule pasuunan sanomaa.  

Vaan yksi on aina varma: se Jumalan valinta.

On Israel Jumalan kansa ja Raamattu lakinsa.

Toinen se myöskin lie varmaa - se Jumalan vihaaja:

Ken Jumalan sanaa vihaa, on kansaintuhooja.

Kun johtajat kansaa johti ja kansa oli alttiina,

oli silloin johtajat hyvät: oli kaikilla toimensa.                        (Leiriytyminen ja liikkeellellähtöjärjestys:

Kun oli lähdön aika, tiedettiin tehtävät.

Ei jäänyt muista jälkeen ne leirien pienimmät.                        Mooseksen perusohje: IV. M: 2;)

Ei raahannut raskainta taakkaa ne heikot ja nääntyvät.           (  IV M. 4 luku:Työn organisaatio).

Ei myöskään piiskurin virkaa ne sisällä tehtävät.

Vaan miten on mahdollista, KESKIAIKA kun vaeltaa,

kaikenlaista ja kummallista on tulvillaan koko maa.

NYT on tiedossa Sanan tiedot tuhatpainoksin painetut

ja käännetyt MAAILMAN kieliin ja kaikille informoidut.

Siinä sanotaan aivan tarkkaan Ilmestysmajan pakkaus,

kun pilvi on noussut ja jälleen uusi askel on, vaellus:               

"Kun lähtöpasuuna kaikaa, on JUUDA jo valmiina                       (  IV. M. 2: 9) (Tuom. 1: 2). 

ja pappien perheet hoitaa, jotta heikot on vaunuilla.

Ja kun toinen soitto kaikaa, on RUUBENKIN  valmiina.                        

Lampaat ja karjat koossa, Leevin lapset on vaunuissa".

Vaan mitä kummaa NYT tuolla: kKulmalankkuja  kannetaan.

Ei niitä voi kantaa yksin, naisvoimin ei ollenkaan!

Onhan kymmentä kyynärää lauta, puolitoista on leveä

ja niitä on liitettynä kaksi Pyhätön seinässä.

Mitä muuta on nurin niskoin? On kiire jo tarkentaa.

Jo syöverit kantajaa kiskoo, on nielaista tuonelaan.

Tuolla kulkee kuin MERARIN  poika, kaksoislankkua aahaten

joku nääntyen taakkansa alle, louhikossa kompuroiden.

Vaan tuolla, mitä on tuolla? Oli temppeli laivana.

Kun syöveri temppeliin iski, on laudatkin pirstaleina.

AIn´ tuonelan syvyydet  iskee. Kyllä merarit kokoaa,

jos kantavat temppelin lautaa, lankun pätkästä apua saa. 

Ja tuolla BENJAMIN nuorin kerran pelastaa Israelin,

kun kuoleman meren aallot oli hukuttaa Siionin.

Ja joskus Jumalan Sana maahan korilla lasketaan                     (Apt. 9: 25).

kun Damaskos PAAVALIA vainosi vihoissaan.                                     

Tuolla: ei KEHATIN lapsia suojaa kukaan                                /Maailman eri pogromit)

Kuoleman laaksoon ei tullut mukaan

mikään paennut lippukunta.

Oli LEEVIN  kohtalo kuin pahaa unta.

Tuolla taas joukko,  monimuotoisin,

Jumalan Joukko, ALFFEI  SHINANIM!

Taivaan joukot nousivat moniin tuhansiin

ja pimeyden mahdit leiskui taivaisiin.

Yli maan kävi jylinä suuri,  rakeet leiviskän painavat

Järisi meret ja maatkin  ja välkkyivät salamat.

Vaan nyt??  ONKO NYT  AIKA  purkaa Matkatavarat

ja kohottaa seinälankut   ja tasoittaa  kamarat

ja asettaa poikkitangot  ja jalustat paikoilleen

Aitaverhous,  ikuiset vaarnat   taas mitata kohdalleen.??

Kaikki te kansakunnat, me Pohjolan kansatkin,

Laulakaa Jumalalle,  veisaten kiitoksin.

Peljättävä on Herra, Jumala kansansa.

Hän Pyhäköstänsä antaa kansalleen voimansa!

Ja jokainen valon vaarna on vastusta pimeään

ja jokainen ilon laine saa syöverin sylkemään

hyökylaineita tuonelasta, kidasta kadottajan

Merenrannan hiekasta tiedät sen aallon jo valmistuvan. .                      (Ilm. 12: 14.)

21.3. 2013 päivitys

( Ensimmäinen versio ICEJ:lle ja , Airut-lehteen 12.12. 2004.
Päivitys 27.3. 2008.
Päivitys 7.12. 2015.