NOZZRON 29. (19.5. 2020) Karanteeniautolla

Karanteeniautolla
Beeteliltä päin
lähdettiin  ihan joukolla
 Varjot taakse jäi.

Läpi auton seinien
heijasti varjoja
Lännen seinä mustana
oli varjokuusista.

Auton peräseinässä
kuin latvaa pihlajan.
Auto täyttyi väestä.
ja lähdin ajamaan.

Kai  huono starttimoottori.
Pysähtyi hetken   ajoni.
Antoi neuvot  poikani,
vaan ei suostu ohjaksiin.

Auton kojelautana
kuin tietokoneen laitteita.
kuin paneli ja moderni.
Auton ratti lisäksi.

Tuisku sekä jäinen tie
pohjoiseen  ikäänkuin vie.
Yli kosken Kuokkalaan,
sivutie vie Pirkkalaan.

Ajan. Poika paleli.
Joku huimapää
ohi kiitää mopolla
ja tuiskut lennättää.

Kallokeli edessä,
ja  tie on liukasta.
Mennään ohi Hakkarin
kohti kaupunkia.

Tulee vastaan autoja
mutkan kohdalta.
Pitää olla kaksi kättä
auton ratissa.

Päästiin sitten jonnekin
tutuille, perille.
Yksi ilman kenkiäkin
lumessa astelee.

Olihan kiire lähteä
kun varjot läheni
ja joku jätti kenkänsä
vaan  mukaan niin ehti.

Päästiin sitten  jonnekin
 sisälle,  turvaisaan.
Siellä vielä nukuttiin,
vaan  kaikki mahdutaan.

Ollaan talvivaatteissa,
on lämmin kaikilla.
Miten uni eteni.
ei aavistustakaan.

Tulimmeko Saalemiin
Tampereelle päin,
Joka tapauksessa nyt
on Smyrna  tässä näin.

Ohi Filadelfian
lie auto kiitänyt.
Vaan tämän talon sijainti
on ison  Smyrnan  nyt.

Muistiin 19.5. 2020.  Pandemiakaranteenin päivinä.

NOZZRON 28. (17.5. 2020) Kesantoaaluvasta olkikynä

Se olkikynäni
 kesantoaaluvasta
tai jälkikasvun jäljeltä
sadosta aiemmasta
oli  hetken ajat kellunut
Kinneretin aalloilla
yli monet sapatit
tyynellä pinnalla.

Nostin oljen kelluvan.
Rannalle istahdin.

Pikkukivet sileät
kuivasi oljenkin.

Hiki nousi otsalle.
Se  vesijättömaa
sadetta vielä odotti
ja vettä tulevaa.

Tuuli alkoi astella
jo palmunlatvoissa
kuin ennustellen myrskyä
ja nousin  rannasta,

vaan olkikynä mukana
on siltä ajalta.
Liekö ollut aikanansa
kesantoaaluva.

 Muistiin 17.5. 2020. (II Kings. 18, 19. II Kings. 19: 26, 29).

NOZZRON 27. (11.5. 2020) Liinavaatepyykillä

Päivänä muutamana
olin liinavaatepyykillä.
Ehkä siitä muistikuva
antoi unen siementä:

Pilvettömältä taivaalta
aamuaurinko hehkuva
herättää minut unesta.
jostain meren rannalta!

Unessa oltiin pyykillä:
lakanoita, pyyhkeitä
huuhdottiin merivedessä,
kierrettiin kuivaksi käsillä.

Kierrettiin kolme kerralla:
Pyyhe ja kaksi lakanaa.
Vahvoin käsin saimmekin
pyykin silityskuivaksi .

Ystävä kouluajoilta,
(hän asuu tuolla Saksassa)
ja tyttäreni (Tanskassa)
olivat siinä unessa.

Meren hiekka oli ihanaa!
matalikkoa, polven korkeaa.
Kirkas vesi lainehti,
meren pinta väreili.

Sitten katsoin ulappaa:
Näkyy paljon saaria:
kallioita rosoisia,
vaan  ovat aivan varjoisia.

Sitten katson mertakin,
lähellä varjo siinäkin..
On syvä syvyys tummana,
kuin musta jää se varoittaa.

Sinne pyykkirannasta
on pari kivenheittoa.
Kun näin äkkisyvän varjoja,
viitoin muille vaarasta.
...

Siinä kirkas aurinko
herätti. On päivä jo. 

Muistiin 11.5. 2020

NOZZRON 26. (6.5. 2020) Hankikato

Päivä paistaa.
Linnut sirkuttaa.
Puut on vihervät
ja sää on ihanaa.

Vaan tänä aamuna
sain unen sellaisen,
että kynän otan
ja taas kirjoittelen.

Siinä unessa
 katsoin ulos taas
ja parvekkeeltani
näkyi pihamaa:

LUMI peittää maata!
Täyshanki  ihana!
On lähinietokset
jo aurattu auralla.

Auran jäljiltä
on kinos muhkea,
kolmimetrinen,
tarvitsee porttia.

Joku siinä teki
portin lumisen
ja siitä kulkeekin
jo joku ihminen.

Parvekkeilla laulaa
väki hartaana.
Lieko joululaulu,
jokin sointuva.

Sitten ajattelen:
Pitä lastenkin
saada nähdä LUMI,
kuin kinos Japanin!

herättelen heitä
lunta katsomaan.
Missä lunta on?
kyselevät vaan.

Siinä unessa
katsoin ulos taas
ja parvekkeeltani
näkyi pihamaa.

On  hanki kadonnut!
Miten ihmeessä?
Edessä on maata
sateen märkänä.
..
Toisaalla on  ne,
ne vesi-ihmiset
jaloillensa nousseet.
On vähemmät vedet.

On heillä vaatteenaan
kuin meren leviä,
kuin ahvenruohoviittaa
ja vielä märkänä.
..
Sitten jo heräsinkin,
Todenteolla.
Katsoin pavekkeelle:
On kevät ihana.

Aamukahvin sitten
siellä nautinkin.
Harakan, naakan laulut,
titityyt muut kuuntelin.

Muistiin yön uni hangen kadosta. 6.5. 2020.