(009) Naftalin mystiikan maat, Koivu ja tähti

Naftalin mystiikan maat

 (Eräs uni Pohjolan talvessa. 

Unessa koivu ja minä olimme  Kinneretin ranassa)

2005-12-19 22:16 unta ja totta

Koivuni ihana, unessain suuri,

Syvällä vedessä koivuni juuri

Koivua tuulonen tuudittamaan.

Nojaan sen runkoon niin mahtavaan.

Koivuni kasvaa ylitse veen

Vahvalla oksallaan kaartuellen.

Vahva on virtaus ja vesi on suuri            (Hes. 47: 7)

Huojuvan koivun vahva on juuri.

Vesi on  ---ikäänkuin  KINNERET  oisi!

Kuin lehvä tuo rannat sen mieleeni toisi.

(Sielläkin-  kerran nimittäin- oksihin puun

nojasin -  Pyhänmaan pajuun  siunattuun.

Oli taampana Kapernaum, rinteitä sen

ja  rantaesi  kuudasta  hohtavainen
ja sammakkot suuresti kurnuttivat
ja lauloivat ja lauloivat...).

Tuhannet vuodet kuin päiviä vain

KINNERET sama  ain  kimaltain.

Autere ikuinen yllä sen aikain,

Rannalla tiedon ja ihmeen ja taikain.

Mahtava magneetti aikojen jarru -

tuo unikoivuni- kohta kai  parru.

Kivi Jordanin pohjan  kuin akaatti aivan!

Sini smaragdin säihkyy sisästä taivaan!             (Hes. 1: 26) 

Tuolla vaskiset vaunutko taivaita kulkee?

Kaupunki öiksi porttinsa sulkee.  

Hohteesta aamun kun kointähti herää               (Hes. 1: 4)

Säteensä vaskiset sitten se kerää.

Pohjoiset portit punertuu aamusta

Karistaa itsensä aikojen haamusta.

Tuleeko vaunuillaan aikojen takaa

Juudasta Shilo ken oikeutta jakaa ?                  ( I M. 49 :8-12)

Kiitääkö vaunussa vaskessaan

Juudan portista hallitsemaan? 

---

Koivu-unessa  nukahdin torkahdin

Unioksalta kaislikkoon tipahdin

Ja  kurnutti sammakot Pyhän Maan

Ei mudassa näkynyt  kalaakaan.

...

Ja kun silmät aukaisin, häikäisi niin,

puun latvat kun peittyivät  huurteisiin.

Missä olen? Ja Kinneret  Missä se  on?
Missä koivuni ja  puu rantakaislikon?

Lumi peitti maiseman pohjoisen,

tämän talvisen metsän ja  tavallisen.

2005-12-19 22:14

Viime jae 6.4. 2013.
Viitteet 4.12. 2015 
Päivitys 13.7.2020
 Unessa muistui  mieleen  turistimatka, jossa  Juska ja minä saimme kyydin aivan koko Kinneretin länsirannan verran  eteläkärjestä pohjoiskärkeen ja siellä käytiin rannalla ja  siellä oli noita pajuja ja sammakoita niin suuri lauma, etten ikinä ole kuullut sellaista kurnutusta ennen. 
 Nyt 2017 kävelin rantaa tyttreni kanssa  ja koetin löytää sita kohtaa, jossa Juskan kanssa  saimme käydä, mutta  eräältä  rantaan johtavalta sieltä tulimme  vain jollekin  saksalaiselle alueelle ja lukitulla  portilla oli kilpi, jossa oli  pyssyn  kieltokuva,   että portista ei saa mennä aseen kanssa sisälle. OLi aution näköistä ja aidattua koko rantasuunta  Sitten  menimme bussille ja takaisin Haifaan.