(72) Hermonin juuren virta

  Hermonin juurilta, Uni runona 2009

RUNO 2009-01-13 19:00

Näin unen niin kauniin ja suloisen,

että runoksi haluan pukea sen,

vaan se oli ihana, kuultava,

että haluan säilyttää omana,

vaan kuitenkin, ehkä mä kerron sen,

se oli niin kaunis ja suloinen,

sillä jälleen ja tässäkin unessa

olin Kaanaan maassani kauniissa.

Olin jossain vuorella Hermonin

Tuli sieltä virta niin kirkkahin,

Vedet virtaili virtana laaksoa kohti

ja kallio valkea pohjana hohti .

Kahlasin nilkkaani myöten veessä.

Valkopukuinen kulki lähellä eessä.

Laskeuduin virrassa laaksoa kohti.

kummulla eessä myös joku hohti.

Valkopukuinen sielläkin on.

Oksia kokoo ja nuotion laittaa.

Vainovalkean kallioon laittaa.

nostaen kätensä taivohon.

Jo rukoilee kumpikin taivasta kohti.

kädet on koholla, pukunsa hohti.

Nyt näkyy pilvi hohtava yllä.

pilvestä kurkistaa enkeli kyllä.

pikkuinen enkeli, kasvot kuin lapsen

smaragdi hohto on lapsosen hapsen.

Kurkistaa pilvestä- pikaisesti

ojentaa käden , kuin kiire ois

siipi ja pilvi ja uni on pois.

Herään ja muistan ihanat veet,

kuin Hermonin juuren, seesteiset.

Nilkkoja myöten vedessä kuljin.

unea muistelen, syömmeeni suljin.

13.1.2009 19:23
Viite. Psalmi 133. Daniel 12: 5.