(006) Sateenkaarern värit luotu

(006)  Jumalan antamista väreistä.  Sateenkaaren värivoimia.

Kun ei ole sadetta auringon aikana

ei voitane  sateenkaaria havaita.

Sateenkaari silloinkin olevainen illoinkin

Ei mikään uskon asia;  Opittua tietoa.

Vaan kun joskus sattuvat ne kaikki kohdalleen

Säteet sekä pisaraiset kulmaan sellaiseen,

saadaan sitten tarkistaa, jos värit ihanat

ovat vielä tallella ja kaikki loistavat:

Sateenkari konservoitu, vanha, entinen

perinteinen, Nooan päiväin, kaikki tuntee sen.

Keksintöjä uusia kun tekee ihminen

on hyvä muistaa vanhat värit Nooan aikojen.

Ultranlilat ihmissilmään eivät oikein näy. 
Violetti, sininen ne ikiparein käy

Vihreä ja keltainen on sitten seuranaan

ja oranssi ja punainen on aivan kannoillaan.

Kuumat säteet, infranpunat nekään eivät näy

Infranpuna lämpönä se maahan ennättäy.

Siinä ovat seitsemiset valot optiset,

sateenkaaren vanhat värit, Nooan aikaiset.

Vaan jos Punainen tai Vihreä ne yksin erkaneis

ja eriksensä villinä vain maata vallitseis

eikä suostuis tottelemaan luonnonlakeja

silloin olis Valoisissa jotain vialla.

Jos tuolla kulkis Enkeli ja olis Sininen

tai tuolla joku ihminen Korallinpunainen

ja kuitenkin puu puistikon se olisi Vihreä,

niin jossain olis vinossa kai jokin tärkeä.

Enkeli kai yleensä on Kirkas Valkoinen

tai näkymätön niin kuin tuuli, kuka tietäis sen?

Ihminenkin tavallinen, luulis, olisi

aivan salamoimatonna, tuolla kulkisi .

Puu on syvän Vihreä. Siis se on oikein päin.

jos on kesä tavallinen, silloin nimittäin.

Siis Enkeli, se Safiiri lie ”taivas alhaalla”

kuin poikkeuskvarkki Jumalasta, taivaan alusta.   (Hes. 1:25;  II M.24: 10)

Kuin taivas antais mesoninsa, heikon voimansa,

Lie  mustan aukon uhkaavan kai nähnyt  tulolla.

On taivaan ydin purkautunut Taivaskvarkilla.

Lie maasta sinne kohottunut avunhuutoa.

Lie taasen ennen aikojansa ollut tulijaa

seurakunnan lammaslauman valon kantajaa.

Kun Jumala on vihainen, niin taivas vavahtaa.:

Liian hyvää liian varhain joku kadottaa.

Joku toinen Elonkirjaan raaputtanut on

Taivas tietää elonkirjan joka kohtalon.

Taivas katsoo suurta kirjaa: Kuka häiritsee,

kuka eloon sinetöidyt surmaa, turmelee?

(-* Israelin  poikavauvat  Niilin virrasta,
 Taivaan Isän sinetöidyt,  ovat tallella.
Krokotiilin kidasta ne sielut taivaaseen
enkelkäsin kannettiin  talteensa ikuiseen. (I M. 1: 15-16).(I M. 2:2-10).

..

Taas kohta alkaa valjeta, maa kuuna kellertää.

Taas sateenkaari repaleinen värit järjestää. .

Kuin kirkas kaunis timantti on taivaan avaruus

Taivaan sisäkuoreihin  koottuna  joukko uus.

On kaikki normin väritöntä. Sataa, paistaa taas.

Jos sateenkaari näkyisi, lie tavallista maass´.

Ja merin jauhaa ikimyllyt iki jauhantaa
Ja ikikosket kuohuvat ja myrskyt ujeltaa

Ja avaruuden uumenia kiertää radallaan

Taas ikikierron uuden jälleen ikivanha maa.
Viattomat veret painuu lentohiekkoihin                               (Ilm. 6: 9-11)
ja  sielutomut kohoavat myrskyn sarvihin.

Ilmakehän itkun sarvet  niinkuin  pasuunat
vaikenevat,   väreiksi vain joskus muuttuvat.

Keksintöjä uusia kun tekee ihminen

on hyvä muistaa vanhat värit Nooan aikojen.                  (  I M. 9: 1-17)

2005-07-13 17:10

6.4. 2013
Muokattu + Viitteet  4.12. 2015
Päivitys 13.7. 2020 pandemian päivänä.  Lisäysjae *.