(060) Hengen talvi

(Talviruno 2006), Hengen talvi

Yksinäinen on erämaan temppelipuu
Kohmeinen, huurteinen, kalventuu
Puussa on ainoa asumus pilven
Sumun ja huurteen jähmeän kilven.

Kerubit Majan uskollisen
Myöskin on kohmeessa aikojen
Taivaankansi on safiirinen
Maan yli pilvittä kaartuen.

Aikojen jäätikkö koskettaa
Beetelin kiveä, kamaraa.
Laskeutuu jäätikkötikkaitaan
Jaakobin enkeli maailmaan.

Ennenkin tullut on sätein jäisin
glasiääriajassa  pysähtyväisin
keskelle elämän hyörinää
Aikamme markkinain pyörinää.

Kiteytyy maa ja kristallit sen
Jääkenttä sulkeutuu ujeltaen.
Tähdet kerääntyy, kimmeltäen
Otavat, Seulaset kokoontuen.

Pohjoinen, Pohjoinen! Hellitä jo.
Huurteessa Etelän puukin on jo.
Etelä, jos sieltä  puhaltaisit
Jääkukat ikkunaan tuivertaisit.

18.10.2006