söndag 6 december 2015

(020) LUNASTUS Luomakunnankin

        Lunastus.  Pääsiäisen voimasta

Huhtikuu 2, 2010

JUMALA LOI kukkasen maailmaan,
terälehtiin ihanat värit loistamaan.                            (KV 2: 1, 12)
Ihminen teki rutikuivan autiomaan,
kasvavan kuoleman kukkia tuhoamaan.
JUMALA LOI ikimetsien havupuut,                (Jes. 35:1-2; Job 36: 24-29. Naahum 1:3. )      
sumuisat suot ja pilvien kohdut muut.
Ihminen katkoi metsät ja kuivasi suot,
ohensi taivaat ja muutti virtojen vuot.
JUMALA LOI vesilähteen ihmeellisen
ja siitä mahtavat virrat Eedenin kastellen.
Ihminen saastutti vesien lähteetkin
ja sekoitti  meret ja järvet sekaisin.
JUMALA LOI ikuiset vuoret ja jäät
ja vesien varastot runsaat ja iäkkäät.
Ihminen rupesi  vesiä tuhlaamaan
jättäen toisiaan janoon  kuolettavaan.    (Joh.  4: 10-14)(Matt. 10:42)
JUMALA SANOI: Taivaat on Jumalan.
Ja maan Hän antoi ihmisen valtahan.
Vaan taivaista ihminen lähti etsimään
toista vettä ja toista aikaa tähyämään.   
JUMALA LOI ihmisten paljouden,
salli  riittoisan maan ihmisjoukolleen.
ja antoi kaikille jotakin tehtävää.            (  I M. 25: 1-6)(I. M.25 13-18).(V. M 34: 1-4)
Mutta toisiaan alkoivat ihmiset hävittää.
JUMALA LOI ajat työn ja levonkin.           ( II M. 20: 9-10).
Mutta ihmiskunnassa ajat ne muutettiin.
Orjuuden ikeet luotiin ja asetettiin.
Toiset vain  lepäili.  Toiset orjuutettiin.
JUMALA LOI iät ja lapsuuden.
ja sinetöi lapsuuden siunauksen.
Ihminen alkoi tuhota lapsuutta.
Sinetit rikkoa, sieluja surmata.
JUMALAN taivaista sinkoutui Saatana,
jalokivensä tuhonnut enkeli korkea.              (Hes. 28: 1415),  ((Juuda jae 5-6).
Ja pukeutui nahkoihin ihmisen pahuuden
kuin viikunanlehtien sekaan verhoutuen.
JUMALA LOI ja yhäti uutta Hän luo.                   (Rm. 5:12-21); (I Kor. 15: 20-28)
Vaan Elämän virrassa on myös Kuoleman vuo.
jota Saatana syöksee käärmeensä kidasta              ( II Tess. 2).
ja se kilpailee Luojan luomisen voimasta.
JUMALA SANOI SANAN    Tulkoon valkeus.
Valo totteli: Kirkastumistaan kasvoi  kirkkaus
JUMALA SIIRTYY aina kirkkaudesta    kirkkauteen
Ihmiskuntaa  varjosta kuolon  kutsuen valkeuteen.
Pimeys taakse jäi kerran kuin Kaldea,   Egypti,
Mooses kun johti kansan orjuudesta vapaaksi.
Ja opetti aakkoset uudet  Jumalan valkeuden
ja ohjasi huomeneen uuteen, aamuun   luomisen.
JUMALA KÄSKI ja Mooses sanat tarkasti  kirjoitti.
Profeetta toisensa jälkeen sukupolvia  valisti.

JUMALA POJASSANSA  tuli maailman avuksi
Juudan kaupungissa  Hän syntyi lapseksi,.
eli yhden  ihmisen mitan, ihmisen elämäntyön,
kaltaisuudellamme  koetti  luomisen yön.

Kun ihmisviisaudan raja ja   ihmisselitys
 ei tuottanut pelastusta, ei Jordanin ylitys.
oli  kansa Kanaanin maassa, tällä puollla Jordanin
Temppeli kotihaassa kadotettuna sittenkin. 

POIKA  kirjoitti kahdesti jälleen kallioon maailman
jotakin, kertoo Sana, sormella JUMALAN.
Saatana heräsi tästä, nahkojaan valiten,
ja pukeutui komeimpaan kuosiinsa verhoutuen.
Ja valitsi rautaiset  aseet  ja keihään tuhoisan
ja ripusti otsaansa kullat ja kirjaimet Jumalan.
Tuonelan syvyydestä syöksyi saatana,
kuin kiljuva jalopeura ja tappajaleijona
Se lävisti Jumalan ruumiin nauloilla hampaitten
ja koetti pahuudellansa surmata hyvyyden.
JUMALA KÄSKI ja Herra vain Isäänsä totteli.
Alas astui heikkoudessa Saatanan ansaksi
ja oli yhtä heikko kuin lapsi ja karitsa  avuton
kun Saatana raateli, iski ja pilkkasi, armoton.
Ja kun Herramme  Tuonelan kulki Hän avasi siteistä
ne Saatanan entiset uhrit pelastuksen sineteissä
ja sieltä Hän palasi valoon ja palasi voimaansa,
ja vapahti seurakunnan, joka lapsen, ja heikkonsa.
Ei auttanut Saatanan enää käyttää kilpenään,
Jumalan lasten viittaa tai kerubin siipiään.
Nyt tunsivat lapset ja naiset ja heikot ja vanhukset,
Jumalan sydämen sanan ja tahdon ja kehotukset.
Ja pienestä siemenestä alkoi ELÄMÄ versota
Ja uskoa , toivoa uutta, uuden luomisen aamua.
ja Pyhästä Hengestä voimaa kuohui ja jylisi
Karitsan seitsensarvea öljyä virtasi.

Mitä saatana sitten teki, se tiedetään, totta kai.
Koko maailman täyttää sen touhut, oli arki tai sunnuntai.
Myös pienoinen seurakunta, sen tietää ja noteeraa.
Että sillä on seitsemän päätä, pään kruunua lukuisaa
ja se pyyhkii pyrstöllänsä piiriä maailman
ja kitaansa koettaa niellä jokaisen uskovan.
Ja varsinkin jokaista lasta ja uudesti syntyvää
se kärkkyy vihassansa ja raivoa myllertää.                                (Ilm. 12:13.18)
Mutta pääsiäisaamussansa JUMALA uutta loi.
Nyt on Herralla uusi kansa, joka uskoo, ja toimia voi.
Ja sekin on kirjoitettu, mitä sitten tapahtuu,
kun uskoo sydämessään ja uskoa tunnustaa suu.

Satakaksikymmentä  vuotta sai Mooses vaeltaa.
Prinssin koulussa  käynyt  sai  kansansa johdattaa.
Vain neljännes Mooseksen  ikää Jeesus vaelsi
 ja kolme kiitävää vuotta karitsoitansa  opetti.   (Joh. 21.


LUOMAKUNTAKIN  huokaa ja Luojalta odottaa
se kaipaa myös lunastustaan  ja tulevaa,  ihanaa.                      ( Rm. 8: 19-22).
Vain lunastettujensa kautta  JUMALA tänään luo
ja Luomakunnallensa  sen uuden ajan suo.

 On ihminen lunastettu  Luojansa kaltainen
sillä lunastetuissa  henkii   Luoja itse IHMEELLINEN.
Tämä maa kuin " leikkikehä", lahja ihmislapsille
 Kun sen ymmärrämme,  on  toista tekomme.  (Snl. 8)

Silloin emme pohdi,  milloin on  sapatti
vaan milloin on varhaisaamu, että uusi  työ  alkaisi..
ne kuusi uutta päivää  ja uudisluomista
ja LUOMAKUNTA  kasvaa  lunastettuna.

Siiretty alkuun 6.12. 2015, lisäjakeita.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar