NOZZRON 47. Kuusi kuuselle puhuu, metsä metsälle huhuu.

 Syvyys syvyydelle huutaa.

Kuusi kuuselle kuiskaa, huokaa.

Metsän kohinassa myrskyn aallot

jokin sana kantakaa ja tuokaa!

 

Miksi nousee metsä rintamana?

Kuka yli maitten vaeltaa?

Pyhäköstä, tuolta metsän takaa

Ylimmäinen Pappi kohoaa.

 

Mantelipuun sauva versovainen

on ihanissa kukissa,

sauva, metsän yllä olevainen

muistuttaa ikivanhaa Liittoa. 

Ei kysy kukaan: Mitä näet?

Mitä jälleen uutta uneksit?

Kysynpä vain, jos  tuon näet,

mitä sitten itse tekisit?

Herätessä voin itse olla

onnelinen  ja visuun vaieta,

vaan jostain syystä polttaa sydänalaa

Pitää tämä muille kertoa.

Kysyt kai jo lisää sinäkin,

ehkä  tähän tapaan,  itse arvaisin?

Mikä kuusi, mikä  metsän puu?

Mikä Pyhättö ja mikä metsä muu?

Vastaan:  Kotikuusi tietysti.

Nyt jo sahattuna  ehkä laudoiksi.

Myrskyn kaatamana kaatui metsääkin,

ja loppumetsä sitten sahattiin.

Sitten kysyt kai: Milloin unen näit?

Tässä vastausta  vaille kyllä jäit. 

Vierinyt on sukupolven puolikas

ja runokynäkin on ollut joutilas.

 

Unieni helminauhasta

tosin löytyy  merkki muutama,

joilla ehkä voisi tarkentaa 

muutamaa  ajan tapahtumaa.

 

(Ps. 42:8. Syvyys syvyydelle huokaa.)

NOZZRON 46. Jegar Sahadutha, Gileadin Mizpe.

Missä maailmalla on

JEGAR SAHADUTHA,

kivitarhojen kiviroukkio,

heimoliiton todistaja?

Rauhanliiton muistomerkki

veriveljien välillä,

ettei kukaan vihalla kohtelisi

omaa lähimmäistänsä.

 

Gal Eed, sanoi Jaakob silloin 

kiviroukkion nimeksi,

Ensin  pystytti kivipatsaan,

kiviä sitten  koota määräsi.

 

Oli Laaban jo Giledissa

pystyttänyt telttojaan, 

kun Jumala häntä unessa 

kävi tiukasti varottamaan.

Olihan Raakel ja Lea 

Tyttäret  Rebekan

rakkaudesta Jaakobiin

Jaakobin mukana.

 

Verisukulaiset sitten

söivät rauhanaterian

sen kiviroukkion päällä

ja se Kirjassa muistetaan.  (I M. 31:44-55).

Näin Aabraham ja Naahor-veljesten

sukupolvia kokosi 

ystävyysliiton suojiin

JUMALAN HENKI, ja ohjasi. 

Sen tähden on kolmas nimi,

tämän liiton todistaja:

MIZPA, VARTIOPAIKKA,

Sillä  JUMALA on VARTIJA.

Eikä haittaa ollenkaan

vaikka joku purkamaan

käy  Liiton Kiviroukkiota, 

rajakiven kuvioita,

kuljettamaan paloina

viskelemään sorana

pitkin  pintaa maailmaan,

tai merenpohjaan sameaan,

sillä silmä Jumalan

saa  vain  alan laajemman.

 

Kaikki lapset Aabrahamin

sekä lapset Naahorin 

ovat ikiliittossa

sillä Luoja tahtoi niin.

 

NOZZRON 45. Valvontayönä oli kaikilla sauvansa mukana.

 Mooses Egyptin Prinssi

tuimaluonteinen

pakeni Faaraon vihaa

Siinain  puolelle

ja siellä Jetron lampaita

sauvalla paimensi.

Erämaan puun oksastako

sauvansa valmisti? (Sauva= Matteh).

 

Mikä on sinun kadessäsi,

kysyi häneltä Jumala.

Paimensauvansa Mooses näytti:

ja vastasi: Sauva. (II M.4:2)

 

Me tiedämme, että se sauva

saattoi käärmeeksi muuttua ( Käärme= Nahash, lukuarvo 358).

NACHAS tarkoittaa käärme   ( 50 +8 + 300)

Messias on samaa lukuarvoa! (Mashiach: 40 + 300 +10 + 8).

 

Oli Aaron isoveli

ja puhetaitoinen.

Oli hänelle Mooseksen sana

Jumalan Sanan kaltainen. (II M. 7:1).

 

Oli Aaronillakin sauva,

liekö puusta Egyptin.

Siitäkin sauvasta tuli

käärmelajia:  TANIN.  (Lukuarvo 400 + 50 + 10 + 50 = 610).

Sitä laatua matelijaa

oli jo luomisten alusta (Genesis 1)

vaan ensi kertaa Nachas - viekkaus,

tavataan paratiisissa (I M:1).

Egyptin noidillakin

oli sauvansa kaikilla

ja niistä tuli myöskin

 niitä TANIN-lajeja.

 

Vaan henkien taistelossa

TANIN Aaronin nielaisi ne

eikä jäänyt noitien sauvoista

tikun tikkua jäljelle.

 

Tietysti uusia  sauvoja

kävi noidat sorvaamaan

ja voimien mittelössä

oli suurempaa kahakkaa.

 

Vaan silloin Jumala käski

Moosesta ottamaan

sen Siinain paimensauvan,

josta Nachas voi ilmaantua

ja yhdessä Mooses ja Aaron 

nostivat sauvojaan,

eikä  noitien uusilla sauvoilla

enää ollutkaan tehojaan.

(II M. 7:14-23).

 

Kun Jumala  Moosekselle

antoi täsmäohjeita 

sanoa Aaronille

että nostaa sauvansa,

Aaron sauvansa nosti,

usko kasvoi jokaisen

vaan  Faarao yhä uudelleen

paadutti sydämen.

 

Noidatkin tunnustivat:

Jumala sormellaan

sotii heitä vastaan.

He eivät kykene noitumaan.

 

Sauvojen sota  tyyntyi.

 SANAA alettiin kuulla jo.

Vaan kovin lyhyen hetken

kesti katumusten aalto.

 

Käski Jumala  Moosesta

kätensä nostamaan,

vaan ensin Mooses nosti

vain ihmesauvaansa.

Sittemmin Mooses nosti

pelkkää kättensä,

kun Jumala häntä  käski

kohottaa kätensä.

 

Sitten Jumala otti 

käyttöön kämmenetkin

Molemmat kädet Mooseksen

 ja kädet Aaronin.

 

Pian olikin lähdön hetki

ja tuli Valvontayö

ja alkoi Aika uusi

ja suuri Pelastustyö.

 

Silloin  valvoi jo koko kansa

kaksitoista heimoa (Matteh, Shewet: 300 + 2 + 9 = 311);  Shiwtei Israel)

ja jokaisella oli matkavarusteet

ja   sauvansa (Makel)   mukanansa.(II M. 12:11)

( MAKEL, sauva, keppi; esikunta, henkilöstö. lukuarvo: 40 + 100 + 30 = 170).

Oliko Juudalla silloin

oma sauvansa tallella, (HaMatteh, hallitsijan sauva, valtikka, sauva: 40 +9+ 5= 54)

oman heimonsa tunnusnauhat  (HaPetilim)

 ja sinetti ihana? (HaChotemet)

 (I M. 38: 25).

Sinä yönä Herran joukot

lähtivät Egyptistä.

Mooses kuin Hyvä Paimen

kulki kansansa edellä.

 

Herran käskystä  ojensi kätensä,

ja nosti sauvansa

kunnes jokainen perhekunta

oli turvassa erämaassa.

 

Herran käskystä toisen kerran

hän ojensi kätensä

ja meri peitti pohjat

 ja kätki jälkiä.

 

Sittemmin erämaassa

heimosauvat mainitaan.

Oli joka ruhtinaalla

johtajan sauvansa. 

(IV.M: 17).

Silloin Aaronin sauva

muista eroten

yhdessä yössä versoi 

mantelipuuksi muuttuen. 

Sittemmin se sauva 

 sai erityiskohtalon .

Liitonarkissa Lain vierellä,

siinä sen paikka on.

(Hebr. 9 luku)

 

Oli se kerran niellyt 

Egyptin sauvoja.

Laki sitä nyt vartioi

ja esti noituutta.  

Entä Mooseksen sauva:

Vain Jumala tietää sen.

(Juuda jae 9)

On meillä vain ohje sana:

neuvo Jeesuksen. 

 

Kun vaellat erämaassa

se on: seurakunnassa

 ole viisas kuin käärme,

kyyhkynviaton uskova. (Matteus 10:16).

 

sillä aina on  käärmeitä tiellä

liskoa suurenevaa,

noituutta monenlaista.

Hengen voimia tarvitaan. (Ilm. 12), (Job 40, 41).

 

Niin- vaskikäärmeenkin 

 Jumala käski

Mooseksen  tehdä ja kohottaa, (IV M. 21); (Johannes 3:14).

vaan siitäkin esineestä

 tehtiin epäjumalaa.

 

Lyötiin murskaksi vasta

kuningas Hiskian aikana

Mooseksen vaskinen käärme

 Nechustan, epäjumala. 

(II Kn. 18:4)

Jumala kansoja johdattaa

vitsallaan ja sauvallaan.

Jokainen syntyy lapsena.

joka sukupolvi tarvitsee opetusta.

( Ps. 23.)

 

Puujumaliltako 

seuraava sukupolvi kysyisi?

Puun sauvoiltako

vastauksia odottaisi?

(Hoosean profetia)

 

Raamattu on annettu ohjeeksi

Elämän tien  suuntaviitaksi.

Sydämen usko

ja suun tunnustus

on pelastuksen tien 

alkuvaellus. 

(Hebr. 11, 12, 13).

Kuin Mooseksen aikana 

kehottaa  Jumala

parannukseen  jokaista,

yksilöä, kansoja. (Ilm. 1, 2, 3.)

 Sydämenne varjelkaa,

Jumalan SANAA  arvostakaa.

Joka voittaa  pahan valtoja,

saa vahvistusta uskoonsa:  

Sauva hyvien  paimenten

on silloin valtikka rautainen!

Ja valottomuuksiin  kansojen

saa uskova sen kointähden. (Ilm. 3:24-29). 

Lk. 9:1-10.

Lk. 10:1-20.

Lk. 22:28- 38.

NOZZRON 44. Versokoon Hänen Nimensä!

Jeesus nousi monta kertaa

öiksi vuorille

rukoilemaan siellä,

puhumaan Isälleen.

Ja Hän yöpyi taivaan alla

ja katsoi tähtiä:

Paljon Aabrahamilla

on jälkeläisiä!

(I M.15:5)

Hän yöpyi ehkä vuorilla

kivi pään alla kuin Jaakobilla.

Käyttihän Jeesus myös veneessä

nukahtaessaan tyynyä.

(I M. 28:11-15).

Kuinka monta kertaa

enkelit laskeutuivat

niitä tikapuita myöten

ja taas nousivat?

Niitä olihan aina kuin armeijaa

ne yli kaksitoista legioonaa.

(Lk. 23:43)(Mt. 26: 53-54)(Mt. 26:43)

(Hes.1:4, 21-28).

(II M. 12:41).

Kun aamukaste pilvenä kohosi

ja pisarat kukissa kimalteli,

katsoi Jeesus  kedon kukkia

kuin kuninkaallista loistoa.

(Mt. 6:26-34).

Kun kointähti idän taivaalla

himmeni aamuauringossa,

Kun  metsäkyyhkyset, linnut muut

aukaisivat ihanaan lauluunsa suut,

Jeesus kuunteli Isänsä luomakuntaa

ja katseli Maataan 

kuin profeetta untaan. (Jer. 31:23-34).

Oli lähellä päivä ja hetki se

solmia Uusi Liitto Liiton Kansalle.

...

"Älä Turmele"-sävelellä

Daavid  psalmiaan veisasi,

kun joskus ihmisviha

häntä suuresti ahdisti.

Siten kuningas itseänsä

sävelin muistutti: 

onhan kansa kuin viinitarhaa,

öljypuu, Luojan lemmikki.

 (Ps. 57).(Ps.128).

Salomo-kuningas virttä lauloi

tulevan toivoa, oikeutta.

Vuoret kantakoot kansalle rauhaa

vanhurskauden voimasta.

Kansaa nouskoon kaupungista

kuin vehreää ruohoa,

kuin metsää humisevaa

hedelmäpuitten paljoutta!

(Ps.72)

 

 Jeesuksen Henki  sanoo

siellä taivaan joukoissa,

kun Hän rukoilee puolestamme

Ylimmäisenä Pappina

ja  täällä maailmassa

 sinetit aukeaa ja 

vääjämättömästi 

ne pasuunat puhaltaa:

Älä turmele!- sävelellä

Hän enkelit ohjeistaa

Tästä kertoo Ilmestyskirja

montakin sanomaa.

Viinitarhansa Hän tuntee,

viinitarhansa viininkin,

ja öljypuittensa öljyn,

ja  puut, kukkaset, ruohonkin.

(Hebr. 7:25, Hebr. 8)

(Ilm. 6:6),(Ilm.9:4).

Opetuslapset ja Herra

kiitosvirren veisasivat

(Mt.26:30)

ja sen jälkeen  Valvontayöksi

oliivimetsikköön nousivat.

Mikä oli se kiitosvirsi,

psalmi 103 vai psalmi muu?

Oli jo aikojen vaihde,

ja varustuksetkin  muuttuu.

(Lk.22:35-38),(Hes. 21:14(19)).(Kv.6-8).

Hän  mainitsi vielä virren

sinä pääsiäisenä.

Psalmi 22.

Oli tehtävä täytettynä.(Ps. 22:32)

 

NOZZRON 43.2.4. 2021. Sinun Kasvosi käykööt meidän kanssamme, sanoi kirkas tähti.

 Jeesus on tuolla taivaassa,

Taivaan sisäkuorissa,

Isän oikealla puolella

Ikuisesti suojassa.

Moni täällä päällä maan

sitä ei näy muistavan.

Joku vielä nakuttaa ja

uudet naulat risti saa.

Joku ruoskii itseään

muistelee piinaa entistä

takaa vuosituhanten,

kun Rooma ruoski Jeesuksen.

Ja niinkuin tähtitarhana

kaipaa koko kristikunta

nähdä Herran kasvoja,

olla taivaan kuorissa,

omata  Kristus itselleen

ja niin elää ikuiseen.

Vaan unohtuu jo sanat ne,

jotka sanoi Herramme.

Kyllä, kyllä aikanaan

Hän tulee meidät noutamaan.

Vaan nyt Hän tahtoo sanoa:

On vielä täällä alhaalla

joukko suuri valtava

vähimpiä veljiään,

siskojaan ja äitejään.

Tässä täytyy pysähtää:

Kuka on Hänen perhettään,

karitsoita ahjossa,

imettäviä lampaita,

joita ei kukaan paimenna,

ei ruoki, ohjaa,johdata?

ei käy apuun sauvallansa,

kun susi hyökkää hampaillansa

riistäen ja repien,

kaikki laumat raadelleen.

On monta laumaa Herralla

maailmassa, ahjossa.

On hyvä taivaan tähtien

katsoa maan syvyyteen,

löytää sillä valollansa

harhailevat karitsansa.

Kysy, kysy Herralta:

Missä on se karitsa,

joka jossain harhailee ja 

jonka ääni vaimenee.

Aikanaan kyllä taivaalla 

on tilaa tähtikunnalla

ja uudet radat Luojalta 

on siellä kyllä valmiina.

Ja kirkkaudesta kirkkauteen

se polku johtaa, ikuiseen.

Hartaasti toivoi Herramme

että  apostolit kanssamme

 kulkevat täällä maailmassa

Hänen tahtoansa toteuttamassa,

(Johannes 17:1-26).

 (II M. 33:15).

(Daniel 12:3)

(Ilm. 22:16)