Mitä ihanin
kesäpäivä!
Sinitaivas ja
pilvetön!
(Merisuolavesihöyrytyksin
hengityskin on
esteetön).
Teen päiväkävelyni,
kun on kirkkainta,
kuuminta.
On sorsien suuri
lauma,
pesueet,
uimapaikalla.
(Vain yksi
muovipussi!
Ei hanhea, joutsenta
sitä kaulaansa
nikotellen
ole nyt kiskomassa).
Ulpukat, lammen
lumpeet
jälleen ilmenevät,
Lintulampea
rauhallista
koristeena
seppelöivät.
Jo on tiheä
kaislikon muuri,
osmankäämikin
hahmoa saa.
Puukiipijä puuta
kiipee.
Tikka närettä
nakuttaa.
Helle heinääkin
hiljentää.
Havupuut on kuin
vaskea.
Koivu tuskin
liikahteleekaan.
Haapa yksin on
haviseva.
Haavan havinan
heikko henki
yli lammen
puhaltelee.
Pikkuvärinää
lampi liikkuu,
tuhattähtinä
kimmeltelee.
On kuusella uusi
mekko:
ripsureunaista
muotia,
prinsessa metsän
puissa,
vaan nyt
pihakuusena.
(Merisuolavesihöyrytys
jälleen.
Vähän maitoa,
hunajaa)
Miten kaunis on
kesän sydän!
Miten ihana
helteinen maa!
Muistiin
päiväkävelystä ennen klo 12 , 30.6. 2018. Ilman kosteus nyt Göteborgissa 34% ja laskemaan päin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar