(443) Kesäyön unelma

Yön varjon kaltaisella mopedilla

viilettelin tiettömässä korvessa.

Mättäältä mättäälle ajelin.

Ikikuusimetsä oli varjoisin.

Vaan sitten vilkahteli vaatteita

punaisia ja valkoisia

komioiden kuusten välistä.

Liekö vastaan tulossa ihmistä?

Heittäydyin mättäälle makaamaan,

katselin joukkoa patikoivaa.

Oli heillä polku ja santainen tie.

Mutta- siellähän tuttuja näkyvän lie!

Jo ohittivät sammalmättäitä.

Nyt kiiruhdin joukon jäljessä.

Hei, kuulkaa, minua odottakaa!

Joku kääntyikin, minut jo tunnistaa.

Ai, mutta se  hyvä mopedi ,
yön kaltainen!

Joukko pysähdy ei.
Jätin mopedin sen.

28.6. 2018 Muistiin kesäyön uni.