(442) Aamoksen poika Jesaja Juudasta kirjoitti

(442) Aamoksen poika Juudasta, tunnettu Jesaja-profeetta, kirjoitti  740-680 eKr)

Oli Baabeli silloinkin lähellä

kauheaa äkkihävitystä.                                (Jesaja 13)

Kuului Mooabin vuorilta valitusta

niihin aikoihin trans-Jordaniasta:

pakolaisia ja karkoitettuja.

Parku kaikui Mooabin rajoilta.  (Jesaja 15
                  

Damaskus jälleenkö luhistumassa,

Aroerin kaupunki hajoamassa?                 (Jesaja 17)

Siis Efraim jäisi taas  suojatta,

kun ei-kenekään- maa ole turvana.

Ja tuollakin Etiopiassa

 toinen toistansa sortaa, sanoi Jesaja.                    (Jesaja 18)

Ja Egypti- siellä vieläkin sotivat,

ystävä ystävää vastaan taistelevat.                       (Jesaja 19)

Myrskytuulet ne riehuvat

meren viereisessä erämaassa.

Sodan henkiä vain lietsovat

heimojen lammashaassa.

Pakolaisia veden puutteessa,

paljastettua miekkaa paossa!

Oli pahasti asiat pakolaisten

Teeman, Seir ja Duuma

tietävät sen.                                                 (Jesaja 20)

Menkööt vastaan

vettä ja leipää tariten.

Huonosti käy muuten

dedanilaisien

Nouseeko Eelam? Mikä hämminki.

Se oikein jo häiriön tuottaisi.                        (Jesaja 22)

Ja tuo Tyyro ja sen Tarsiin laivasto,

Salomonin ajoilta hyvä muisto                     (Jesaja 23)

Siitä kohta jo vuosia kaksisataa.

Ikivanha kansa mitä kulkee nyt rataa? 

Niin- Juudan maan Jesajalla

oli sellainen

maailmankäsitys 

 ja moni uutinen.

Lisäksi oli miljöössä

jokin kovin hälyttävä

ja tämä taas koski jokaista,

ei vain köyhää, kurjaa

 ja pakolaista.                                   (Jesaja 24) 

Kylmää kauttansa eli Pohjola...
täällä Skandinaviassa
Kattegatissa oli asutusraja
silloin pronssikautena.

Kovasti oli huolissaan

Jesaja siellä Levantissaan

näki: murehtii luonto ja lakastuu,

maan piiri nääntyy ja vain kuivuu.

Maa saastunut on jo

pronssikautensa alla.

Hyvät lait rikottu, hyljätty

muutettu muuttamalla.                           (Jesaja 24:14-17)

Korventuu aivan Levantin maa.

Tuhoutuu asutus, pirstale vaan.

Ja halkeilee maa, hoippuu ja vinoutuu

huojuu, lehvämajana luhistuu.

Kuukin himmeä, aurinko kalpeana.

Onko mitään toivoa Jesajalla? 

Auringonlaskun mereltä päin

Jesaja toivonsäteen sai näin:

Jostain toiselta puolen maailmaa

joku meren saarilta uskossa julistaa.

Joko kiertänyt oli koko maailman

menneen, nykyisen tulevan

tietämys Jumalan sanasta?

”Vanhurskaan osa on ihana!”

Hetken lepäsi henki Jesajan,

kun näki näyssä tulevan tapahtuman

ja sitten hän taivaan mannallaan

julisti jälleen profetiaa.                  (Jesaja 24: 14-16)

Hän sai tietää edeltä kauhun

ja kuopan ja paulan

ja taivaan salien

aukeavan aulan

ja monet maailman  kauheat tapahtumat

ja oman kansansa kohtalon monet uomat. (Jesaja 25, 26) 

Suri Jesaja Joosefin huonetta,

Jaakobin lasten luopumusta.      (Jesaja 27, 28, 29, 30, 31, 32)

Israelin kadonneita lampaita

ja odotti kansalleen pelastusta.

Sillä kansaintuhooja valveilla

on hänen kansansa kimpussa.              (Jesaja 33)

Pronssikausi oli jo lopuillaan.

Rautakausi jo alkuajoissaan.

Jesaja antaa merkin tulevasta,

merkin Johannes Kastajasta.               (Jesaja 40)

sillä tulee se rautainen valtakunta

vuoret alentaa se. Se ei ole unta.

Laaksot se kohottaa, rakentaa teitä

valtatie syntyy- ei varjoa heitä.

Louhikko katoaa, haihtuu sen tieltä

se tie on kantava taivaitten kieltä. 

Julista! Sanotaan avaruudesta.

Ääni kysyvä kysyy ja vastauksesta

Jesaja ymmärtää sanoman

ja kirjoittaa kirjaan profetian.             (Jesaja 40)

Jesajan sydän on onnellinen.

On tulossa kansalle Hyvä Paimen.

Käsivarsillaan kokoaa karitsat

ja kaitsee laumansa lampahat.              (Jesaja 40:11) 

Paljon muutakin Jesaja tietää saa

ja kaiken hän talteen tallettaa.

Mikä aika on, kysyivät vartijat

ja tapahtumien tarkkaajat.

Ajan merkin sai kansa alati

ja hengessään ajat tunnisti. 

Jeesus avasi erään Jesajan profetian.    (Jesaja 61:1-2a)

”Nyt täyttynyt on tämä sana Jesajan”.    (Luukas 4:18,19, 21)

Olihan kansakin rauhan majoissa,

vallitsi rautainen Pax Romana:

”Turvallisissa asunnoissa

huolettomissa lepopaikoissa”.         ( Jesaja 32:17-18).

Natanael alla viikunapuun,

Sakkeus oksilla puun jonkin muun

Apostolit Getsemanessa

yöpyivät öljypuulehdossa”--

”Etsikää Herran kirjasta

ei yhtäkään näistä ole puuttuva”.     (Jesaja 34: 16)

Paljon muutakin kirjoitti Jesaja

ja kaikki on ajallaan toteutuva.

”Mene kansani kammioihisi”

sanoi Jesaja. Kammioon kirjasi!

sillä kestihän sitten aikansa,

kunnes Jesajan kansa sai kotimaansa.      (Jesaja 26:20)

1947. Jesajan kirjat löydettiin.

1946 Juudan kansallisvaltio perustettiin.

(Muistiin Johannes Kastajan päivänä  24.6. 2018.  joka on Juudan aikaa 11. päivä Tammus-kuuta 5778)
Jesaja vaikutti kirjallisesti Juudan kansan historiallisessa  ajassa 3020-3080 aikoihin laskuni mukaan).