Liitonarkki metsässä?
Kuusen latvat lumiset,
havut valkohohtoiset,
metsän latvat lomittain
kuin siivenkärjet muistuttain
Vanhaa Liitonarkkia
Arkin armoistuinta,
jossa siivet enkelten
kannen ylle taipuen
toisiansa koskettavat
arkin kannen varjostavat
huurteen, kuuran valkeat
jalokiven hohtavat
Liitonarkki metsässä?
ajattelen mietteissä
Miksi lehvät kuusien
tuo mieleen Arkin ikuisen? ( Ilm. 11: 19)
Raamatussa sanotaan,
että tulee aika,
ettei mieleen muistukaan (Jer. 3: 14-18)
enää Arkki, vaikka
siitä paljon kerrottu on
kertomuksissa
ja vielä siitä mainitsee myös
Ilmestyskirja. (Ilm. 11: 19)
Vaan kyllä siitä huolimatta
joskus mieleeni
tulee Vanha Liitonarkki
ja aika Daavidin.
Yli viisikymmentä
on vuotta kulunut
kun Liiton Arkin vuorella
olen vaeltanut
Siellä Kirjat Jearimissa ,
ja lähivuorella
Arkkiakin pohtinut
mäntyjen juurella.
Maa allani kuin jaspista
auringon polttamaa
ja kivet valkohohtavat,
ikuista Juudeaa ( II Sam. 6: 1), ( I Aik. 13: 5-6)
Kirjoitettu 18.1. 2016
Tämän runon aiheen sain lumisesta maisemasta sunnuntaiaamuna ennen kirkkoon lähtöä aamukahvilla. Katselin ikkunastani lumista metsää ja siellä oli puunlatvoissa yhdessä kohtaa metsän latvarajaa kuin nuo arkin enkelien siipien hahmo, latvat olivat taipuneet lumen painosta siten. Ei ollut tuulta, joten latvat olivat huurteisina aivan samassa asennosa kauan aikaa. kunnes aurinko sulatti tai tuuli karisti lumet, en tiedä milloin tämä hahmo katosi. Kävin kirkossa. Musiikkikirkko 17.1. 2016. vankeliumi luettiin myös Persian kielellä. Aihe oli Jeesus samalaialaisella kaivolla.
15.7.2020 päivitän, muutan kaksi sanaa vaihtoehtoonsa ja korjaan kirjoitusvirheen. Päivitän ajan. Nyt on 53 vuotta siitä kun olin Kirjat Jearim alueella.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar