måndag 11 januari 2016

(225) Asioita, jotka johtivat Israelin 70 vuoden pakkosiirtolaisuuteen Luvatusta Maasta Baabeliin

 Minkäkaltaiset asiat johtivat Israelin kansan Jumalan vihan alle? 

-”Vaeltakaa hyvin ja tehkää hyviä tekoja,
niin annan teidän tässä paikassa asua. ( Jer 7: 3-5)
maassa, joka vuotaa maitoa, mettä
kuten teillä on tänä päivänä”.

”Parantakaa todella vaelluksenne
ja tehkää oikeus toinen toisillenne.” (Jer. 7: 5)
”Älä tässä paikassa sorra
muukalaista, leskeä tai orpoa .
Älä viatonta verta vuodata.
Älä seuraa muita jumalia.” (Jer. 7: 7)

”Teidän isillenne en antanut käskyjä
mistään uhreista, kun vein Egyptistä,
vaan sanoin: Kuulkaa ääntäni
ja te olette Minun kansani
ja te menestytte, kun vaellatte
ja antamaani tietä noudatatte,
vaan he käänsivät selkänsä
eivätkä kasvojansa
ja vaelsivat omassa neuvossaan
ja paatumuksessansa.”

”Tähän päivään asti
siitä päivästä alkaen
Minä teille lähetin
palvelijani, opettaen.
Vaan kukaan ei Minua kuullut,
ei korvaansa kallistanut
ja niin oli heidän suustansa
totuus hävinnyt, kadonnut.”
”Nyt Efraimin jälkeläiset
olen jo heittänyt
pois kasvojeni edestä,
Assuriin siirtänyt.
Niin Minä teen Nimeni huoneelle
kuin tein Siilolle
ja heitän myös pois Juudankin
Kaldean puolelle.”

Profeettakoulussansa
nuori Jeremia
sai ostaa miehen uuden vyön,
Eufratille matkata.
sitten Eufratilla
Assurin portilla
virran varren kallion koloon
vyönsä kuopata.

Pitkän ajan päästä
profeetta Jeremia
sai virran varrelle palata
ja vyönsä hakea.
Tietysti vyö oli haperoa
ja miltei maatunutta
ja nyt tästä vyöstä Jeremia
saa Jumalan opetusta.

”Ei tämä paatunut kansa
tahdo kuulla Sanojani
Virttyneen vyön kaltaista
tulee minun Kansastani.
Ylistykseksi, kunniakseni
liitin itseeni Israelin
ja liitin Juudan heimon
kuin vyön miehen kupeisiin”

”Vaan Israelin heimo ei totellut
Juudan heimo ei kuunnellut,
valitsivat vieraat jumalat
joita palvoivat ja kumarsivat,
ja nyt eivät kelpaa ensinkään
Kirjan kansan valittuun tehtävään
Ovat kuin tuo vyö hapera,
ja ajan hampaan purkama. ”

Nyt Profeetta huutaa sanomaa,
kun alkaa asian oivaltaa.
”Kuulkaa, ottakaa korviinne.
Antakaa kunnia Herralle!
Ennenkuin tulee hämäryys,
Kuoleman varjo ja synkeys,
jossa jalkanne loukkaantuvat
ja pimeydet ovat valottomat”. (Jer. 13: 15-16)

Jeremia itkee sielussaan
ja silmä on kyynelissä.
Kuin lammaslauma on kansansa
kadotettuna, eksyksissä.
Neljänä kymmenenä vuotena
Jeremia julisti, saarnasi,
mutta vain joku kansasta
Jumalaa totteli.

Niinpä kansakin lopulta
sen vyön tavoin joutui irtoamaan
omasta maastaan ja siirtymään
yli Eufratin Kaldeaan, itään
Siellä oli kansa sen määräajan
seitsemänkymmentä vuotta
Eikä ollut Jeremia sanaakaan
kansalle saarnannut suotta.
Kuin kaste aamuruskon helmasta,
oli kansaa sieltä palaava.

Myös Baabel sai Herran sanoman.
Sen Jeremia kirjaksi kirjoittaa.
Seraja tekstin luki kansalle
kun väki tuli Baabeliin perille
ja kun kirja oli loppuun luettu
siihen sidotiin kivi,
ja se on viskattu
keskelle virtaa Eufratin.
Niin uppoaa maine myös Baabelin. (Jer 51: 60-64)


VIITELUVUT. Jer 7, Jer. 11, Jer 13, Jer 15, Jer 51.
Kirj. 11.1. 2016

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar