(226) Paavalin Paimenkirje Kolossan seurakunnalle, jonka Epafratus oli evankelioinut

(Tausta: Epafratus on evankelioinut Kolosssan)

I 

EPAFRATUS Efesosta,

Paavalin työtoveri,

Efeson seurakunnan

ikioma lähetti

teki evankelioimista

niissä osin Aasiaa,

jonne Henki Jeesuksen                    (Apt. 16: 6-8)

esti matkustamisen.                           (Kol.1:3-8) (Fil.2: 25-30)

Kun EPAFRATUS sanoman

toi pelastuksesta,

syntyi seurakuntia

Laodikea, Kolossa.              (  http://www.alanyaportalen.se/sevardheter/pamukkale)

Myös Hierapolis mainittiin,      (Hierapolis on nykyinen Pamukkale, erityinen paikka, sanoinkuvaamaton!)

missähän se sijaitsi?                 (  http://www.padfield.com/acrobat/history/laodicea.pdf  )

Rooman vankihuoneesta

saa kirjeen Laodikea,

sekä myöskin Kolossa,

seurakunta versova:

ja molempien tulisi

lukea kirje kumpikin.                         (Kol. 4: 12- 16)

Paimen kirje Kolossan

on Kaanonissa tallella.

Se on teologinen,

hyvin tiivisoppinen

täydentäen sanomaa (Kol. 1: 9-13)

Epfratuksen antamaa. (Kol.1: 5-9)

II

Kolossan seurakunta

on nyt uskossa,

tullut Valon lapseksi

pimeyden vallasta!                              (Kol. 1: 13)

Ennen vieraantunut,

vihollismielinen.

Nyt sovitettu, lunastettu,

Kristuksessa täydellinen.                   (Kol 1: 21-28)

Paavali kirjeessään

Kristusta opettaa,

Jumalan salaisuutta

maailman toivoa.                         (Kol.1: 26, 27) (Kol.2:2), (Kol 4: 3-4)

Paavali näkee vaaran

uskoontulleilla,

että he alkavat palvoa

alkeisvoimia,

ja vanhoille rituaaleille

tuhlaavat aikansa,

mikä estäisi toimimasta

Jumalan valtakunnassa.

estäisi julistamasta

pelastuksen sanomaa,

estäisi heijastamasta

Luojan uudistavaa voimaa.

Sillä uskova horroksesta

Kristuksessa on herätetty

ja Kristuksen elämässä

Luoja-Jumalaan kätketty.

Puvun vaihtaa uskova suku.

Vanhan ihmisen vanha on puku.

Vihaa, herjausta, kiivastusta

ja puheen arvottomuutta

ne ovat se vanha puku,

johon Jumala vihastuu,

se Vanhan Aadamin suku,

joka Kristuksessa uudistuu.

Mikä on se uusi puku,

se Uuden Aadamin suku,

joka tietoon Jumalasta pukeutuu

Luojan kuvaksi uudistuu?

Jumalan valitun puvussa

on anteeksiantavaisuutta,

on kärsivällisyyttä,

sydämellisyyttä,

nöyryyttä ja sävyisyyttä

sekä pitkämielisyyttä

Täydellistä pukua

vyöttää rakkaus ja rauha.

Seurakunnassa on                     (Kol. 3: 16)

Sanan runsautta,

neuvoa, Hengen viisautta.

Kiitosvirsiä ja veisuuta,

hengellisiä lauluja.

Perheet ovat lempeitä,          (Kol. 3: 18-21)

lapsillensa hyviä,

yhdyskunta rauhallista,          (Kol.22-25), (Kol. 4: 6)

työt ja toimet uskollista

oikeutta ja kohtuutta

osoittaen kaikessa.

Tämä tavallinen elämä,

vaellus Herran edessä                    (Kol.1 9-12)

Hänelle otollisesti

Kristuksen arvoisesti

on Hänen valtakuntaansa,                 (Kol.1: 13)

vaellusta valon lapsena.

Kaikkivaltias Jumala

luo teissä omaa kuvaansa!              (Kol. 3: 10)

Rakkaat veljet, Tykikus

sekä teikäläinen Onesimus

ilmoittavat tullessaan,

miten voimme Roomassa                 ( Kol 4: 7-9)

Terveiset myös Markukselta          (Kol. 4: 10)

sekä Aristarkukselta.

Jeesus-Justus, Epafras,             (Kol. 4: 11) (Kol. 4: 12)

Luukas lääkäri ja Deemas           (Kol. 4:14)

lähettävät terveisen.                       (Kol. 4: 10-17)

Tervehdys omakätinen.                   ( Kol. 4: 18)

Kirjoitettu 11.1. 2016
Kommentti:

Saattaa olla että tämä Kolossalaiskirje sopisi hyvin esim suomaalisten kaltaielle aknsalle,  joka on olemassa  n 2000 v siten, mtua ei ole  semmiläinen ja paavali keotaa johtaa näitä kolossaalisia irti  perinteisen  juutalaisuuden  tuhatvuotisista kulttuuritavoista samalla kuin myös   pakanuudesta, jota ympärillä vallitsi.  Juutalaisasusta lie  ollut  tälläkin  seudulla k  runsaasti ( Laodikea, Kolossa,  Hieropolis- alueella ) Jokaisessa pakkosiirrossa ja paluussakin  siirtyi  osa väkeä myös lanteen päin kautta  tunnetun maailman. Tällä seudulla  vain oli pahoja maanjärsistyksiä   ajanlaskun alkuvaiheissa ja myöhemminkin, totaaliraunioitumisia, eikä näytä  nämä paikat vieläkään oikein  rakennetuilta,  lähinnä arkeologisia jäännöksiä ja  niittyjä kuin  Kapernaum ja Korasin.  viime vuosisadalla. Yllä oleva linkki antaa mielenkiintoista  valaistusta. Epafrodituksen evankelioimista kylistä.  Turistimatka näille seuduille voisi antaa  enemmänkin käsitystä. Arkeologia siellä on vielä keskenkin. On mahdollista että kyse onsekä  marttyyriseurakunnasta että maanjärsityksistä,  koska  siitä ei ole paljon jäljellä. Paavalikin teloitettiin Roomassa pari vuotta tuon kirjeen kirjoittamisen jälkeen.

7.

Colosse, along with Laodicea and Hierapolis, were destroyed by earthquakes in

AD. 17 during the reign of Tiberius

8.

It was destroyed then again in A D 60 during the reign of Nero.

9.

By A D 400 Colosse ceased to exist as a city.

10. The site is currently unoccupied and has not been excavated, although a few

surface inscriptions have been found. What little we know of Colosse comes

from numismatics ( the study of coins and related objects)

and from comments made by ancient writers, but until the city can be excavated our understanding of its history will remain clouded.”( Walton, John H., ed.,

Archaeological Study Bible)

Kolossalaiskirje mainitsee  Mustanmeren rannan paikallsiet  hurjat pakanehimot, barabarit ja skyyttlaiset,  200o vuota siten - näiden tykö Jeewsuken Henki esti paavalia menemästä, koska tietämyserop oli liian suuri, ei olut aikaa lätheä aivan  alakseit, sillä ensinolisi mennyt henki, kuten apsotoli Filippus tuli teloitetuksi  Hierapolissa  80 AD. Hönoli eankelioinut  Mustanmeren rantojamyös skyytalaisten heimoa. sanotaan että Ukrainan alueelole asti. St. Filippuksen hauta löydetty 2011 Hierapolin arkeologisista kaivauksista. 
 
Skyyttalainen
Skyyttalaiset olivat hurja paimentolaiskansa, joka liitetään tavallisesti Mustanmeren pohjois- ja koillispuolella olevaan alueeseen. Todisteet osoittavat heidän vaellustensa ulottuneen Länsi-Siperiaan lähelle Mongolian rajaa. Ensimmäisellä vuosisadalla sana ”skyyttalainen” merkitsi erittäin sivistymätöntä ihmistä. Sellaisetkin ihmiset saattoivat kuitenkin tulla kristityiksi ja saada tasavertaisen aseman muiden uskovien rinnalla Kristuksen ruumiin jäseninä. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, vierasmaalaista, skyyttalaista, orjaa, vapaata, vaan Kristus on kaikki ja kaikissa.” (Kol 3:11.)