(180) Kuningas Salomo - Saarnaaja Mantelipuun opetus.

Kuningas Salomo viisaudessaan
Saarnaajan sanomaa sommitteli
elämänkaaren kattavasti                          (Srn.3:2)
kehdosta hautaan kuvaeli.

Kunings Salomo nuorena voimissaan
istutti viinitarhojaan.                                 (Srn. 2: 4)
Puutarhat hienot suunnitteli,                       (Srn. 2: 5)
puistot ja metsiköt kaavaeli.                      (Srn. 2: 6)

kasteli taimia Eedenin lailla
nuori kuningas - huolia vailla.
Vuosien kierrot Daavidin lasta
vanhetti,  viisasta kuningasta.

Salomo puistakin totuutta löytää.
Luonto on hänelle kirjaston pöytää.
Luonnossa kaikki elää ja kuolee
Ikuisuudesta rahtusen ajan vain vuolee. 

Kun puun aika on joskus tullut,
se kaatuu ja maatuu kuin ei koskaan ollut.        (Srn. 11: 3)
Kukkakin loistava, kaunein ja hieno
kuihtuu kun yli  käy tuulonen vieno.

Ikää jos karttuu kuin metsän puulle
se silti on rahtunen tähdille, kuulle.
Maa iät pysyy ja tomuna sen,                            (Srn. 1: 4)
tomu ihmisen  on myös ikuinen.

Vaan- kysyy Salomo mielessään-
missä on ihminen hengessään?                          (Srn. 3:21)
Kun Jumala ihmisen aluksi loi,
iankaikkisuuskaipuun Hän sydämeen soi.             (Srn. 3:11)

Vääryyttä liikaa on maailmassa,                          (Srn. 3: 16)
totesi kuningas  Saarnaajassa.
Jumala menneen etsivä on                                ( Srn. 3:15)
ja on säätänyt viimeisen tuomion.                         (Srn. 12: 14).

Mantelipuu on kukassansa
kuin  vanhus on harmaissa hapsissansa                   . ( Srn.  12: 5)
Silloinko ollaan pohtimassa,
kun hopealanka on katkeamassa,
mikä on ihmisen tarkoitus
elämän suunta ja kutsumus.
On varhemmin tultava totuuden tuntoon
ja ikuiset asiat pantava kuntoon.                                 (Srn. 5: 3)

Kun tomu maahan  palajaa
Henki Jumalan tykö kohoaa.                                     ( Srn. 12:7)
Maasta on luotu  ihminen, puu..
ja Luojan oikeus  ain´  toteutuu.                                  (Srn.  12: 14).

Nuorille kuningas opetti,
tietoa, punnitsi, harkitsi
ja  Paimenen  hengessä kiivaassa 
sinetöi  perintösanansa.                                           (Srn. 12 ´1,9-13).

Lisäys: 

MANTELIPUUN  opetuksesta

ENSIMMÄISENÄ mantelipuu
Uuden Vuoden alussa koristuu
kukkasin mitä kaunehimmin, 
vaan on  hedelmänantajana
 mitä viimeisimmin.

Niin ei elämää tulisi elää:
Viime hetkellä vasta kiitos helää
ja varmuuden vuoksi tulevan varalta
puristuu pyyntöjä sieluparalta.

Tietysti- onhan se kirjattu,
että viime hetkenkin hädässä pelastuu,
kun avuksi huutaa Jeesusta
ja omistaa  sydämen uskoa.

Vaan sellainen on  MANTELIPUU.:
Siksi on hyvä olla "jokin puu muu"
joka ajallaan runsaan sadon tuottaa
ja johon Puutarhuri Luoja voi luottaa.

Raamattu kertoo paljon puista
aivan alkulehdillä luoduista
ja aivan kirjan loppuun asti
ELÄMÄNPUUN tiestä opettavasti.

Sellaisen -  luonnostaan  MANTELIN
valjasti  käyttöönsä Luojakin:
On Temppelin   Menora ihana,                         
 koristus  mantelipuu-designia.              ( II M. 25: 31)(I Kn. 9: 49)
Se kannattaa valoja Temppelin
lävitse  yön pimeimmänkin.

Se on myös nimenkantaja: 
" Herra  alati valvoo SANANSA"            (Jeremia 1: 11-12), (I Kn. 8: 29)
SHAKED on alati  valvomista                       (Ilm. 1: 20) ( Hebr, 9: 2,4).
ja Mantelipuu on SHKEDJA                        

Kirj. 29.1. 2015 
Päivitys 29.12. 2015