Sakarja, Berekjan poika,
Iddon pojanpoika,
Daarejaveksen aikana
sai tietää monenlaista
tulevista ajoista.
Ei siihen aikaan yksikään
pystynyt käsittämään,
että joskus maailmassa
liikenne on muuttumassa
kiitäväksi kerrassaan
käy kansoja liikuttamaan
niinkuin kulkee tuulispää.
Sen vain tuntee,vaikkei nää.
Tuuli kulkee missä tahtoo.
Kuulet siitä huminan.
Joskus niinkin myrskynpauhun,
niinkuin kansain kohinan.
Niin myös kulkee Pyhä Henki,
kaikki, joissa Henki on.
Kuin tuulen siivin keveästi
kuitenkin siinä voimaa_
yli merten syvyyksien,
yli suuren aavikon.
Missä syntyy Hengen myrskyt,
myrskyn silmät missä on?
Nyt Lehtimajan Juhlaksi
kansakunnat kokoavi.
Joskus ei kukaan havaitse,
kas, myrskyn silmää ompi se.
Ikäänkuin kaikki paikallaan:
ei liiku lehti hennoinkaan.
vaan kammioissa sydänten
on suunta sama kansojen,
Aabrahamin kansoilla
on Juhlamieli tallella.
Valon lasten puolella
on näkyväiset valossa.
Ei ole este kivet muurien
Jerusalemin ikuisen.
Sen näki kerran Sakarja.
Isänsä oli Berekja.
Vaan nyt on taivaat lähellä.
On profetia täyttyvä.
Läsnäolo Jumalan
tiivistyy siellä muureina.
Lie aivan moninkertaiset
ne tulimuurit taivaiset.
Josefus kerran kirjoitti,
kun tulimuurit kaikkosi.
Ne taivaan tuulet lähtivät,
kaupungin vaunuin jättivät.
Vaan jos maailman ääriltä
missä lietkin, ystävä,
ja mielit nousta juhlimaan
ja esteisiin kompastut vaan,
tulet ehkä näkemään,
sen tulimuurin välkkyvän
molemmilla puolillasi,
edessäsi . Vaan takanasi
olevaa et edes ehdi katsella.
Kun tulimuuri tiesi katkaisee,
ja liekehtii sivut, vapiset,
Odota hetki tyynenä.
Niin kohta siellä edessä
kun oljet ovat karrella,
on hetken tiellä aukkoa.Vain kiirehdi, ei taaksepäin.
Ehdit Juhlille myös näin.
Jos kenen mieli Juhlille,
on edessä tuo muuri,se,
josta meille Sakarja
kirjoitti niin huolella.
Tästä näin sen unenkin.
Halusin ylös Siioniin,
Juhlille tänä vuotena,
kun riehuu Maassa tuhooja.
vaan monta tulimuuria
oli tiellä vuoren nousussa.
Ja lastenvaunut mukana
etsin sen muurin aukkoa.
Minä tulin lännestä
Näin: joku myös etelästä,
sukulainen tuttuni
tulimuurta kiertävi
löytämättä aukkoa,
joka sai jo hahmoa.
Olin juuri huutamassa:
Tuolla tie on aukeemassa!
Liekit siellä heikkenevät,
tuhkankarret jäähtynevät
vasemmalla kaistalla
lie hieman jotain aukkoa.
Mutta siihen heräsin.
Kirjoitan nyt uneni.
Sakarja 2. Sukkot Juhlan aikaan 2021/5782.
(Ps. olin katonut Netflixfilmin jossa kalifornialainen yhteiskunta joutui tulimuurien ympäröimksi. Paradise-niminen kalifornialaiskylä joutui käsittämättömän tulimuurin nielemäksi ja siitä selviytymisestä kerotaanmyös Netflixdokumentissa . Siinä oli jotain selviytymisneuvoa joukossa: Filmi jätti kuitenkin syvän impression alitajuntaan.
In the documentary, survivors and emergency personnel talk about the horrific wildfire.
“Fire in Paradise” was directed by Zackary Canepari and Drea Cooper.)
