Se olkikynäni
kesantoaaluvasta
tai jälkikasvun jäljeltä
sadosta aiemmasta
oli hetken ajat kellunut
Kinneretin aalloilla
yli monet sapatit
tyynellä pinnalla.
Nostin oljen kelluvan.
Rannalle istahdin.
Pikkukivet sileät
kuivasi oljenkin.
Hiki nousi otsalle.
Se vesijättömaa
sadetta vielä odotti
ja vettä tulevaa.
Tuuli alkoi astella
jo palmunlatvoissa
kuin ennustellen myrskyä
ja nousin rannasta,
vaan olkikynä mukana
on siltä ajalta.
Liekö ollut aikanansa
kesantoaaluva.
Muistiin 17.5. 2020. (II Kings. 18, 19. II Kings. 19: 26, 29).
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar