(297,b) E-sanoja (Suomen Aakkoset) Israelin historiasta

EXODUS on Mooseksen toinen kirja

ja kertoo EGYPTISTÄ lähdöstä,

kun Jaakobin heimo Mooseksen johdolla

vaelsi ERÄMAAN syövereissä.

Lähtö ei ollut turistimatka:

EGYPTI karsaasti katseli

satatuhatpäinen työläisjoukko

kun ENKELIN taakse katosi

pilvi pimeä kannoilla,

sotajoukko lyötynä rannoilla.                                          (Exodus 14: 19-20)

Sieltä sitten kansa lähti Ramseksesta

kuussa ENSIMMÄISESSÄ

ENSIMMÄISEN kuukautensa

viidentenätoista päivänä.                                                 (Deuteronomium 33:3)

Sukkotiin- ja Sukkotista

ERÄMAAHAN EETAMIIN.

EDESSÄNSÄ ENKELI ne

paikat heille osoitti.

EELIMISTÄ vetten luota,

joita palmut vartioi,

ERÄMAIHIN, EDOM-rajaan

Pilvenpatsas heidät toi.                                                          (Deuteronomium 33: 9)

Näin Mooses heille osoittaa

ETELÄMAAN ETELÄRAJAA,

Reunat Siinin ja EDOMIN

suolasolan, purouomankin.                                               (Numeri 34: 1-6)

EEL on ensi nimi Jumalan.

Myös erään muistopatsahan.

jonka Jaakob pystytti,

kun Kaanaan maassa vaelsi.                              (Genesis 4: 26. 12:8. 28:10-22; Mt. 27: 46)

ELIESER kuopus on,

ESIKOINEN on Geersom

Mooseksen ja Sipporan

teltoissa Jetron appelan.                                     (Exodus 18: 1-4)

Sipporan jo kuoltua

on vaimonansa toisena

Mooseksella neitonen

ETIOPIALAINEN.                                     (Numeri 12:1)

Sukuriita syntyi siitä,

pergamenttikaan ei riitä.

Salomokin kirjoittaa                                    (KV. 1: 5-9)

rakkaudesta asiaa.

Rakkaus harvinaisempaa

lie ollut alkuaikoinaan.

Ei itseään Mooses puolusta.

Pilvenpatsas on äkisti paikalla.                          (Numeri 12: 3-9)

EFRAIMIN sukukunnasta

Joosefin kuopuspojasta

saa Mooses työllensä jatkajan,

Nuunin pojan Joosuan.                                    (Numeri 13:9)

Näin Joosefia kumartavat

aurinko, kuu, tähtitaivahat.

Kumartavat lyhteet veljien

lyhdettä  Joosef- nuorukaisen                             (Joosua 8: 30-35)

Näin EFRAIMILLA on valtikka                       (Genesis 48: 14; 49: 26)

kunnes saapuu Shilo Juudasta.                           (Genesis 49: 10)

EEBALIN vuorella kivissä

on Mooseksen lain jäljennöstä.                        (Joosua 8: 32, 35)

Sitä kansa suurista pienimpiin

kuunteli, luki ja oppi niin.

Muukalaisetkin  täten kansassa

saavat oppia pyhää  Kirjoitusta.                                    (Joosua 8: 35)

EVÄILLÄ vanhoilla narrasivat

gibeonilaiset ja liittoutuivat

ystäviksi Israelin

sieltä kylästä Kirjat Jearimin.

Liiton takia päätettiin,

mitä Temppelin tultua tehtäisiin:

Myös päästetään Liiton takia,

vettä kantamaan tätä joukkoa

ja myöskin halkoja hakkaamaan,

hiilipannuja kun siellä tarvitaan.                               (Joosua 9: 1-27)

ELKANA, poika Jerohamin

sieltä vuoristosta EFRAIMIN

omasi kaksi vaimoa,

nimiltä Hanna ja Penina.

Suri Hanna, suri  suremistaan,

kun ei saanut omia lapsia.

Siilossa sitten rukoili

ja Taivaan Jumala vastasi.

EELI oli Siilossa pappina.

Hanna oli ELKANAN rakastama.

Samuelin Hanna sai vastauksena.

 EELIN koulussa  kasvatti poikansa.

Samuel suuri on profeetta,

Israelin tuomari, ENNUSTAJA.

Hän voiteli kansalle kuninkaan,

jolle Jumala  antoi sen valtikan.                              ( I Sam. 16: 7, 13) (Shilo)

Myös Daavid ja Salomon ennustivat.

He olivat vanhurskaat kuninkaat.

Mutta kuningaskuntaan myöhemmin

taivas lähetti ELIAN, ELISANKIN.                   ( II Kn. 2: 1)

Kun Israel joutui Baabeliin,

lähetti Jumala ENKELIN.

Hesekiel Kebarin  varrella

katseli taivasta avoinna.                                         (Hes. 1)

Daniel Tigris-virralla

Hiddekel-virran  varrella

näkee kirkkaan ENKELIN,

kuin salaman ja  krysoliitin. (Daniel 10: 5-12)

Myös suuren ENKELI-ruhtinaan

Israelin lasten suojelijan

tehtävät hänelle ilmoitetaan.

Daniel käsketään kirjoittamaan

ja sinetöimään sanoma,

joka on aikanaan tapahtuva.                               (Daniel 12)

Hesekiel enkelivaunuja

katseli, siipien vahvuutta.

Oli vaunuilla kerubit, serafit.

Maassa ihmishahmoiset enkelit.

Oli siipiä yhä vähemmän

kun kulkivat ihmisen lähellä.

Kädet ja jalatkin vaskiset

saavat hahmot aivan tavalliset.

Kotkat, leijonat, härätkin

laskeutuvat hevoslaumoihin.

Ja lopulta Sakarjan kirjassa

on myrttien laakson ratsastaja.                            (Sak. 1:8)

Vaskisten vuorten solasta

maapallolle lähtee vaunuja.                                (Sak. 6: 5)

Henkeä Jumalan kuljettavat,

maan piirin tuuliin ne katoavat.

Henki kulkee, missä Hän tahtookin.                    (Joh. 4: 24)

Sitä näe et- paitsi vaikutuksin-                             (Joh. 3:8)

maan alimpiin paikkoihin laskeutuen

Niin - Jeesuskin tarvitsi aasin sen.                         (Genesis 49: 11-12)

Sitten ENKELI nähdään taas

kun Pilvenpatsas jälleen kävi maass´

ja vei Jumalan luokse Jeesuksen.

Ja se ENKELI oli tavallinen. (Ap.t. 1: 10)

Silloin tällöin ENKELI

seurakunnalle ilmeni.

Jos puuttui seurakunnalta

ajan taivaslinkki ainoa,

vaan tuuliksi ne muuttuvat,

salamoina suuttuvat,

jos niitä vain  käydään etsimään,

ja Jumalan sana hyljätään.                              (Hebr. 1)

Kirj. 29.9. 2016