(287) Suomen verbin finiittimuodot

Suomalaisen verbin eli teonsanan  finiittimuodot

Merkityksen kokoojana

on suomen verbi, teonsana,                                 ( Sanaluokka  teonsana eli VERBI)

persoonalla aktiivina

persoonatta passiivina.                                         ( Pääluokat AKTIIVI ja PASSIIVI)

Kielteinen tai myönteinen

on tekeminen verbien.                                          (Myöntö- ja kieltomuodo)

-Tehdäänkö jotakin vai ei?

-Ei tehdä.

Passiivi näin vei.

Nyt aktiivisti aloitan

ja moduksenkin asetan.  
                                                                 (Tapaluokka MODUS)

MODUS tapaluokka on,

laatu kaiken toiminnon.

On tositapa asiaa.                      

Saa jotain aikaan ajallaan.

Se on INDIKATIIVI

(passiivi tai aktiivi)                                                   (Tositapa  INDIKATIIVI)

Teen ja teet ja hänkin tekee,

teemme, teette tekevät

tai en tee, et tee, hänkään ei tee,

emme, ette, hekään eivät ,

siis joko tahi todella,

tarkan asiallista.

Ei tositapa jossittele,

epäile tai surkuttele,

niin kuin tekee toinen tapa,
mahtotapa, ehtotapa.

mahtotapa mahdollisesti
ehtotapa ehdollisesti.
POTENTIAALI-  ehkä ja kai
KONDITIONAALI- jossitus  vain.

-Mahtanen kai ehkä tulla,                                  (Mahtotapa, POTENTIAALI)

lienen siellä kai aamulla

Jos vain aikaa lisää oisi                                      (Ehtotapa, KONDITIONAALI)

tänäänkin jo tulla voisi.

Mielelläni tekisin

osani, jos joutaisin.

Ehkä tehnen kaksikin

vertaa muita paremmin.

On tietty vielä yksi tapa,

käskytapa, kehoitus,                                            (Käskytapa, IMPERATIIVI)

lyhyt verbioivallus,

järkevöitys, nopeutus:

Tule,( jos olet tullaksesi).

Mene, äläkä meinaa.

Tee työsi, se ei tee itseään.

Ala niin saat sen päättymään.
IMPERATIIVI on nopeaa:
Varoituskylteissä  havaittavaa. 

Sitten on vielä TEMPUKSET                                    (Aikamuoto TEMPUS)

nykyajat ja entiset.

Kestämä, kertoma, päättymä

ja sitten entispäättymä,
ja sitten aika tuleva,
-monella ilmaisulla-
joko on tai oli tapahtuva

Liittokestämä ja  liittokertoma
prospektiivina
ja retrospektiivina.

Siis luen, luin, olen lukenut,                          (preesens, imperfekti, perfekti  ( II partisiippi)

olin lukenut
- ja olen lukeva                            (pluskvamperfekti, liittopreesens, I partisiippi )

ja tulen vieläkin lukemaan-                       (liittopreesensin toinen ilmaisu on infiniittinen)

siis yksinkertaisesti vaan

kaikilla näillä sanoilla

voi sanoa, että pitää lukemisesta -                          

preesens, imperfekti, perfekti,

pluskvamperfekti ja liittopreesensi.
---

Sitten vielä liittoimperfekti

ajat kattaen retrospektiivisti.

Muistiin verbin finiittimuodosta 9.9. 2016  yöllä
(PS. N.B. Nota bene) 

Yöllä jo tiesin, että  aamulla                          (imperfekti)
olen tätä runoa ajatteleva.                             (liittopreesens)                            
 Olin sitten  liittoimperfektinkin                     (liittoimperfekti)
kirjoittava näihin raameihin.
(Tulin  kirjoittamaan  infiniittisen
finiittisesti vaan).



9.9. 2016 aamulla,.

(286) Kuution ihme

Luoja kerran luodessaan
sai kaikki voimat taipumaan
Valjain valjastettuna
Amorfia, Entropia
myllää iät laiskoina
olevaisten suurta ratasta.

Myötävirtaan vaeltaa
kosmista joutotavaraa.
Niitten riippumattona
ikuisessa siestassa
on voluntääri palkaton
verkko Gravitaation.

Niin pyrkii koko maailma
kohti horrostilaansa.
Ei uni lopu nukkumalla,
siesta tomutäkin alla.
Olevan riippumatossa
kehrää koko maailma.

Niin oli kaikki aikanaan.
Jäähtyikin kehrät ajallaan.
Hidastui vauhti ajaton
ja aika sai olomuodon.

Ja SILLOIN lepää Jumala,
Järjestys riippumatossa!
Sommittelee asiat,
Symmetriat, Antiamorfiat.
ja sanoi ihmislapselle:
ASUMUS tee minulle.
Kiteeksi tee kuutio.
Henkeni on se asunto. 
Risti keskilaivassa.
Pidä  mitat voimassa.
Noudata suuntaa, paikkoja
pienellä Maapallolla.

Siitä avautuu oma tiesi,
löytyy sielusi kotiliesi.
Ja tulet sitten kasvamaan
Luojasi omaan maailmaan.

On siellä Suuri Järjestys
ja Tarkoitus ja Ymmärrys
ja  tilaa, sitä Huonetta
pelastettujen asua.

Näin vastavirtaan nousua
on tämä mainen urakka,
vaan Tomu jatkaa laeissansa
amorfiaan,  entropiaansa.


Kirj. 28.8. 2016

(285) Ajatusviiva maanantaina

1.Ajatusviivan päivä

Runosuoni on jälleen tyrehtynyt
ja arkipäivä käynnistynyt,
joten olen kahvitauolla  vaan
ja ajatusviiva on  paikallaan.
_
Ps.

Hyödynnysjätteet erittelen
ja eri pusseihin pussittelen.
Tiskit tiskaan ja  pesen pyykkiä
ja siinä saa sitten kyykkiä.
Biopusseja tarvitsee hankkia.
Bioenergiaa ei saa  tuhlata.

Ompelurasian tarkistan,
kanttinauhat, napit, karhulangan,
nuppi- ja  silmäneulat tavalliset,
hakaneulat, nepparit, kangassakset.
virkkuukoukun, sukkapuikotkin
ja vyyhdit, lankakerätkin.
Kohta syksyinen taivas pimenee
ja joulukin tässä lähenee.

Vaan tärkeää aivan on ulkoilla
ja sen tekee kauppamatkalla,
kun kävelee kauppaan nopeasti
ja palaa bussilla mukavasti.
On budjetti ajoissa  laskettava,
pitkä  kun  aina on  ostoslista.
Mutta ulkoilu on ilmaista,
saa auringonkiloa rahatta. 
_
Lataan kännykän, digikameran.
Laturit  tarkasti kokoan.
Taskulampun ja kellon patteria
 pitää  myös  olla varalla. 

Tarkistan kynät, viivottimet,
minilaskurin kunnon ja kuivamusteet.
paperisakset, tushit ja teipit myös.
Tarvitsee niitä kirjoitustyöss.
On tärkeä kirjeitä kirjottaa.
Sitä sähkötkokaan ei haittaa.
_

22.8.2016

2. Ajatusviivan  päivä- tiistaina.

Yksi viikko on kulunut siihenkin,
kun järjestin  paperit mappeihin:
sähkölaskut, arviot, kulutuksen,
verkkoliitännän perussopimuksen.
Laskut monelta vuodelta
kesämökiltä Suomen  puolelta.
Tarkistin  mittarin  aseman,
Asiakasnumeron, viimeisen luennan.
On toisessa mapissa tietenkin
samat asiat Ruotsin kodinkin.
On mapissa myöskin paikallaan
verokaavakkeet, kuitit ajallaan.
Tiemaksut,  huoltomaksutkin
ja kartat  entiset tietenkin.

Ps.
Kun kajahtaa  kautta  Ruotsin maan
se maanantaisignaali uudestaan
neljästi vuodessa  ilmeten,
niin silloin  taas kerran ajattelen:
Miten on tilanne  valmiuden?
Onko riittävä resurssi  ruokien?
Kattaako öljyastia,
jauho gluteeniton kotilaarissa
ne kolmisen päivää  vähintään
mikä on minimi nykyään.

Päivitys 20.9.2016 

3. Ajatusviivan päivä- keskiviikkona
niin- ÖLJY nykyaikana,
kun tieto on niin runsasta
kattaa öljyhapotkin,
kirjon mitä tarkimmin.
Lyhytketjuhappoja?
Saa niitä kookkosrasvasta;
myös keskipitkäketjuista
runsaasti maitorasvassa
ja kasvisöljyt puolestaan
pitkät ketjut tarjoaa.
Sitten kalarasvassa
on linjaa kolme-oomega.
Kalanmaksaöljyssä
saa lisäksi myös sitä.
Ja näissä kulkee kaikissa
Aa, Dee, Ee, Koo mukana                                  ( A, D, E ja K-vitamiinit)
Rasvan vitamiinit ne
tärkeitä ovat kaikille.

JAUHOT myös nykyaikana
antavat  oikein pohtia
hiiliketjut tärkeät
ja kuidut merkittävät.
On tärkkelystä puhdasta,
jauhoa mitä hienointa,
pelkää hiilihydraattia,
kiisselinä kuin samettia.
On karkeaa ja kutiuista
leiväksi niitä leipoa.
On lesettä, täysjyviä,
hiutaleita, mysliä.
On niissä proteiinia
ja rautaa,  vitamiinia
ja kuidut,  hyvät fytiinit,
ne  orgaaniset fosfaatit.
saa nisitäpuurot, sämpylät,
kalakukot pätevät.

Vaan hyvä myöskin valmiina
on pitää pastaa kaapissa:
Siis lasagne, makaroni,
pakettina spagetti.
ja riisiä j aperunaa.
Se on perustavaraa.

Näillä pärjää- arvelen-
viikon ehkä kuukauden.
kun on ekonominen
ja suunnittelee talouden
ilman gluteiinia 
vain alternatiivina.

--
(Erikseen sitten mausteista,
sokerista, suolasta
Ja vihannekset, hedelmät
muut   päivällensä tärkeät)

 21.9.2016  keskiviikkona

(284) Varjokuusi

Varjokuusi valoton edessäni tiellä on
raskaat havut taipuneena, havuvarjot  vaipuneena.
Kuusen varjon toisella puolla
on monta tuttua, mennyttä, tuolla.
Isoisäkin horjahtain kalpeana,
Isoäiti tuolillaan vakavana.
Isä ja veljensä kasvokkain.
On sinne  kuusen varjo vain.

Siihen varjoon tarkasti tuijotan.
Varmuudeksi helmeni sinkoan,
ne öljypuuhelmet  Pyhän maan,
vaan ne kimmoten sinkoutuu takaisin vaan.
Sinkoan vaskisen menorankin,
sillä valoton varjo on pelottavin.
Valoton  varjo myös menorankin
palauttaa  minulle  kuin bumerangin

Hm- ei taida  portti tuo toivottaa
tervetuloa, elämää parempaa,
ja vetäydyn luokse  helmeni
ja vaskisen menoratauluni.
Ei jokainen tämän maan mahtava puu
ole Elämän ukseksi muokattu.

18.8. 2016

Mistä voi tuntea Temppelin puun
tai Arkin oven tai salvan muun,
joka Elämän suuntaan viitoittaa,
jotta uutta kevättä odottaa saa
jotta kypsyisi  sato täydellinen
ennen tuloa hyisen jääkauden,
ennen tuloa  aikaa pahempaa,
jolloin varjot  voi valot  saavuttaa.

18.8. 2016 ( uni) 


 

(283) Ajatuksia metsän puista

Metsän puut aamusumussa.
Onkohan niillä sielua?
Jokainen kurottaa taivaaseen
käskystä Luojan  ne ylenee.

Jumalan Henki on kuin tuuli,
joka kulkee ja metsä humisee.
Vaan mitä voi nähda, ihmisen lapsi:
vain metsän puut kun ne huojuelee.

Balsamipuissa askelet Luojan
kuin ruohossa askelet kahahtaa.
Askel on täältä Jumalan maahan,
vaan porttia Taivaan  et havaita saa.

Mahtavat kypressit varjostaa
Temppelin oviaukkoa.
Setrit, kypressit, havupuut,
katajan, kuusen sukuiset muut
vahvoina rakennusaineina
suojaavat Jumalan asumusta.

Metsän puut Suomen sumussa-
onko niissäkin Temppelin ainesta?            (I Kn. 6:14-38).

16.8. 2016

(282) Västäräkki

Tintti-Agala

Tinttan tanttan tallalla

pienen pieni Agalah

hyppi, pomppi, tärisi,

oli kuin västäräkki.

Sammalkiveen laskeusi,

pyörät suppuun asetti.

Pudonnut kai pesästä

juuri emon kyljestä.

Hetken siinä lepäsi.

Kivi on kuin onyxi

hetken valon varjosta

beryllipyöräin tullessa.

Sitten tintti vahveni.

Agalakin oikeni.

Neljä pyörää Agalan

näin beryllinä hohtavan.

Pikku tintti-Agala

vahvistui, sai voimia

ja sitten sammalkiveltä

lentoja teki pieniä

kyydissänsä serafi,

sellainen kuusisiipi.

joka johti Agalaa

kuin västäräkin kiitoa.

Hupsis kiersi iloissaan

Pähkinäpuunkin innoissaan.

Puu siitä aivan punehtui

Puuvanhus niin se ilahtui.

Sitten nousi Agala

ja serafi sen ohella.

Kiitivät siinä jonnekin

vastapäivään luulisin.

18.8. 2016 ( uni)

(281) Liinaharja

Kuninkaan kartanon tallimestari
liinaharjainen
tammaansa siroa ohjailee
suitsista suitsien.
Tamman nilkoissa silkkiset nauhat
vitivalkeat on
ja se sipsuttaa ylitse valtaväylän
kuin kuninkaan kartanon.
Vaan  siihen kiitävi kiitolinja,
Pohjantähdestä  porhaltaa
niinkuin sininen safiirivaunu !
Pois alta jo kiiruhtakaa!
Huis! Kuin salama vaunu jo ehti
Oli  tuulahdus tuima sen
tallimestarin, tammankin
pientareelle  vain viskaten.
On ojan   penkalla tallimestari
kasvot  kalpeana
ja tammakin  käänsi selkänsä
potkaisten kaviolla.

17.8. 2016

(Oli vaunut tuolla näet valmiina.
Sinne Tallimestari matkalla.
Oli vaunut tammankin edessä.
Vaan tamma vain käänsi selkänsä).

Vaan missä lienee nyt tamma se?
Vei onnenpotkunsa  pitkälle .
Ei ollut  vaunu kai sopiva.
ja tamma muistutti aasista).  

18.8. 2016 ( uni)