Herääminen 7.10.2022

 

7.10.2022

Tuolla nousee laaksosta

pilvenpatsas korkea.

Laaksoon alan katsoa,

kun kertyy muuta joukkoa.

Kaikki katsoo laaksoon päin.

vaan siinä ajatuksiin jäin.

Huomaan: valkoisesta kivestä

on kalliomme maaperä.

Olen kalliolla talossa

ja järjestelen vaatteita.

Etsin uimavaatteita,

vaan ehdin ulos vilkaista:

Jähmetyn vallan kauhusta:

Pilvenpatsas seisoo ulkona

kuin erämaasta pyörteenä,

kuin vulkaanista, pätsistä !

Jo aivan talon lähellä!

Minne paeta yhtäkkiä

jos myrskynsilmä lähestyy?

..

Siinä herää jo ja säikähtyy!

Kesti hieman aikaa tajuta:

Se olikin vain unta!

….

Sydän pomppi. Kuitenkin

uni kiskoi takaisin.

Olin taas siinä talossa,

kivellä valkoisella.

Oli suurta ikkunaa

lasista ja avaraa.

Katson ulos maisemaa

Lumi kaiken jo kattaa,

pehmyt vitivalkea

auringon valaisema.

Puitten yllä kimmeltää

mitä kaunein talvisää.

..

Herään. MITÄ? Tämäkin

oli vain unta sittenkin.

Ja harmaa taivas tihuttaa

syksyn vesipisaraa

ja välillä aivan rankkana

kohisee vettä taivaalta.

…

Tähän tältä aamulta

katosi unet lopulta.

Keitän kahvit, sohvalla

istun aika uunona.

Postiluukku rapsahtaa.

Kirje sisään putoaa.

Mitähän tuli postissa?

“SANA Jerusalemista”.

7.10.2022

 

 Ajan tiimalasissa-

 virtasi hamsin- hiekkojal

Muistiinpano 7.10.2023:n  aamu-unesta 

Lisäys:

Uni aamulla 7.10.2023

Olin talossa, kafeteriassa,

huoneessa äkkimuuntuvassa.

Ilma jäähtyi kiven valkeaksi

aivan tilavuudettomaksi

syösten minut ulos äkkiä

ja lensi muovipussi sitten perässä:

Tännä rubixkuutioita,

sikin sokin oli noita,

pussin aivan täytenään

vaan ne ratkaistuivat itsestään.

Muistikuva ahdistavasta unesta, jossa hengitystilavuus loppui kafeteriassa.

10.12. 2023 muistiinpano.