NOZZRON33. (28.6. 2020) Ennen auringon nousua
Kaikki tuulet
tuivertavat,
Kivinä rakeet
lankeavat.
Hiekkadyynit lentää
yössä,
Salamat on
tihutyössä.
Meri kuohuu mutaa,
muraa.
Rankkasade tekee
kuraa.
Paikoitellen, siellä
täällä.
ikään kuin pahalla
päällä.
Ruohot rutikuivaan
jättää.
Meriinkö vain vedet
mättää?
Vedet menee vetten
luo.
Kuivuus kuivuutta
vain tuo.
Heinäsirkka
hyödyntää
tilanteen ja
jälkeen jää.
On kuin aivan pahain
parvi,
syvyyden kaivon
musta sarvi
aurinkoa pimittäisi,
itikkoina kimittäisi
ihmiskuntaa
vainoten,
kuin skorpioni
pistäen.
Viisi pitkää
kuukautta
ihmiskunta vaivaansa
jo on nytkin
kitumassa
Jo saalista on
Manalassa.
(Ilm.9:1-11)
Mitä vikaa olla
voisi,
mikä selityksen
soisi?
On kuin Nooan
aikana
ihmiskunta laivassa.
Vaan ollaan Tarsiin
laivassa
ja itätuulen
kourissa.
Ei ole sillä
laivalla
rakennusohjeet
taivaasta.
(Ps. 49: 7).
Mistä polun
takaisin
löytää hyviin
aikoihin?
Lähdenkö ylös
Siionin.
Jumalan Pyhään
kaupunkiin.
(Ps. 48:13-15).
On monta muurin
kiertäjää
sutta , öisin
hiipivää.
Miekat heillä
huulillansa,
mielessänsä tehdä
ansa.
On joka suuntaan
tungosta,
ohdakkeita, ahdasta.
Miten löytää
Kidronin,
ja entisen
Lammasportin?
Vanhaan tapaan
kierränkö
ja aasin liekaan
jätänkö?
Ennen päivän
nousemista,
aamu-usvan
katoamista.
Rotkon rinteen
kipuanko
ja laakson polun
vaellanko.
(Ps. 57:9)
Tarkkaanko jälleen
muuria,
kuljenko Laakson
portista,
kammioita kaupungin,
Kierränkö jälleen
Siionin.
Löydänkö sitten
takaisin
Että ehdin kertoa
lapsillekin
Siionista.
Että ehdin heille
sanoa.
että ihmeellinen on
Jumala.
Hän on suuri
armossa
Taivaassa Hänen
tahtonsa
on jo nyt
tapahtumassa.
Tapahtukoon myös
maailmassa.
jo nyt ja meidän
aikana
aikamme
yhteiskunnassa.
Kohotkoon kauniina
ja kaiken maan ilona
Suuren Kuninkaan
kaupunki,
Pohjoisrinteellään
Siionin vuori.
Ps.48.
Nehemian kirja.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar