Näin ennen joulua
unessa,
unessa kiitävän
nopeassa,
että makasin
laatikon pohjalla,
pelkillä
pohjalaudoilla ja
kiidin kuin
lentokoneessa
ja nousin alhaalta
laaksosta
ja olin jossain
korkealla
lautalaatikon kannen
alla.
Oli kiito huimaavan
nopea
ja katselin
pohjalautoja.
Mistä puusta lie
tehty lautoja
ja minne tässä
ollaan matkalla?
..
Olen pohtinut
tätäkin asiaa
ja nyt tässä
mieleen juolahtaa:
Agricola kun suomen
kielen loi,
hän uusiakin
käsitteitä toi.
Mikä suomalaiselle
rakkaampaa
kuin kylpeä saunan
lauteilla.
Laude, lauteet, on
tehty laudoista
lautapuista ehta
suomalaisista.
Ja kun tuli joulu,
kirkossa laulettiin:
latinaksikin,
Laudate! kiitettiin.
Oli latina Suomessa
kielenä
vieraista kielistä
ykkösenä.
Oli kansa jo
tottunut laulamaan,
ja lauluin
muistamaan historian.
Tämä talentti
verhottiin latinaan
ja ruvettiin Luojalle
laulamaan.
Sittemmin laulettiin
suomeksi
ja uusia
lauluja pulppuili.
--
Aarhusissa näin
setrilautoja,
setrilaatikoita ja
vahvoja lankkuja,
joista pöytiä
sorvattu kauniita,
esineitä seetrien
rungosta.
Ajattelin aikaa
Salomonin
ja puuleikkausta
Temppelin..
ja muistelin myös
sitä untakin,
jossa ilmojen halki
kuin kiitelin
laudoilla laatikon
pohjalla
ja tunsin huimausta
kiidosta.
Otin kuvankin*
seetrilaatikosta
ja ajattelin jo vanhaa Arkkia.
..
Nyt luen vanhaa
latinaa
ja laudare -verbin
taivutusta.
Laudo, laudatum,
laudare:
a-konjugaatiota on
se.
Ja muistelen
Aarhusin seetriä *
puuta, jolla
verhoiltiin Temppeliä.
(I Kn 6:15) .
..
Siinain jälkeen
kansat kaikkialla
myös ihmisille
alkoivat rakentaa
teltan ja kodan ja
laavun sijaan
hirsistä taloa,
parempaa.
Kun Jumala halusi
ihmiselle
puhua, ihmistä
opettaa,
käski Hän
Siinaissa tilavuuden
sen Opetushuoneen
rakentaa.
Ei se ollut kivinen
pyramidi,
joka ei osannut
liikkua,
vaan se oli elävä,
dynaaminen
ja osasi radallaan
kulkea.
Erämaan puusta
akasiasta
Majalle tehtiin
lautoja.
Salomonkuninkaan
hallitusaikaan
kasvoi jo muutakin
resurssia:
Seetriä saatiin
Libanonilta,
kypressiä jo kantoi
maa
ja ikivanhasta
öljypuusta
oviviisikulmion
Pyhin saa.
(I Kn. 6:31).
Hesekielprofeetta
Temppelin näki,
vaan uutta on
rakennusmateria.
Jotakin puuta on
aineen verhoiluna
ja palmu on
kohokuviota.
(Hes.41).
- Nyt jatkan taas
latinan taivutusta
sitä latinaa
entisajalta:
laudo.. laudat..
laudatum
laudaturus esse.. ja
tällä ajalla.
Salomonin Temppelin
seinämät, palkit seetristä sekä lattia kypressistä ( I Kn.
6:15) .
Libanonin Metsä-talo
seetripuusta, pylväistä ja lasi-ikkunoista. (I Kn. 7:1).
Hesekielin Temppelin
materiaalista: Hes.41.
(23.12. 2018
Aarhus: kuva seetrilautaesineistä ja laatikoista. Ensimmäistä kertaa näen seetripuulautaa).

Inga kommentarer:
Skicka en kommentar