fredag 4 januari 2019

(471) Laudat. Seetripuu.


Näin ennen joulua  unessa,
unessa kiitävän nopeassa,
että makasin laatikon pohjalla,
pelkillä pohjalaudoilla ja
kiidin kuin lentokoneessa
ja nousin alhaalta laaksosta
ja olin jossain korkealla
lautalaatikon kannen alla.
Oli kiito huimaavan nopea
ja katselin pohjalautoja.
Mistä puusta lie tehty lautoja
ja minne tässä ollaan matkalla?
..
Olen pohtinut tätäkin asiaa
ja nyt tässä mieleen juolahtaa:

Agricola kun suomen kielen loi,
hän uusiakin käsitteitä toi.
Mikä suomalaiselle rakkaampaa
kuin kylpeä saunan lauteilla.
Laude, lauteet, on tehty laudoista
lautapuista ehta suomalaisista. 
Ja kun tuli joulu, kirkossa laulettiin:
latinaksikin, Laudate! kiitettiin.
Oli latina Suomessa kielenä
vieraista kielistä ykkösenä.
Oli kansa jo tottunut laulamaan,
ja lauluin muistamaan historian.
Tämä talentti verhottiin latinaan
ja ruvettiin  Luojalle laulamaan.
Sittemmin laulettiin suomeksi
ja uusia  lauluja pulppuili.

--

Aarhusissa näin setrilautoja,
setrilaatikoita ja vahvoja lankkuja,
joista pöytiä sorvattu kauniita,
esineitä seetrien rungosta.
Ajattelin aikaa Salomonin
ja puuleikkausta Temppelin..
ja muistelin myös sitä untakin,
jossa ilmojen halki kuin kiitelin
laudoilla laatikon pohjalla
ja tunsin huimausta kiidosta.
Otin kuvankin* seetrilaatikosta
ja ajattelin jo vanhaa  Arkkia.
..
Nyt luen vanhaa latinaa
ja laudare -verbin taivutusta.
Laudo, laudatum, laudare:
a-konjugaatiota on se.
Ja muistelen Aarhusin seetriä *
puuta, jolla verhoiltiin Temppeliä.
(I Kn 6:15) .
..
Siinain jälkeen kansat kaikkialla
myös ihmisille alkoivat rakentaa
teltan ja kodan ja laavun sijaan
hirsistä taloa, parempaa.
Kun Jumala halusi ihmiselle
puhua, ihmistä opettaa,
käski Hän Siinaissa tilavuuden
sen Opetushuoneen rakentaa.
Ei se ollut kivinen pyramidi,
joka ei osannut liikkua,
vaan se oli elävä, dynaaminen
ja osasi radallaan kulkea. 

Erämaan puusta akasiasta
Majalle tehtiin lautoja.
Salomonkuninkaan hallitusaikaan
kasvoi jo muutakin resurssia:
Seetriä saatiin Libanonilta,
kypressiä jo kantoi maa
ja ikivanhasta öljypuusta
oviviisikulmion Pyhin saa.
(I Kn. 6:31).

Hesekielprofeetta Temppelin näki,
vaan uutta on rakennusmateria.
Jotakin puuta on aineen verhoiluna
ja palmu on kohokuviota.
(Hes.41).

- Nyt jatkan taas latinan taivutusta
sitä latinaa entisajalta:
laudo.. laudat.. laudatum
laudaturus esse.. ja   tällä ajalla.







Salomonin Temppelin seinämät, palkit seetristä sekä lattia kypressistä ( I Kn. 6:15) .
Libanonin Metsä-talo seetripuusta, pylväistä ja lasi-ikkunoista. (I Kn. 7:1).
Hesekielin Temppelin materiaalista: Hes.41.
(23.12. 2018 Aarhus: kuva seetrilautaesineistä ja laatikoista. Ensimmäistä kertaa näen seetripuulautaa).




Inga kommentarer:

Skicka en kommentar