(457) Pilven pälyt. Pieni janapilvi.

Saarnaajan sana A Srn. 11:4 :
"Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä.
Joka pilveä pälyy, ei leikkaa."

 Pilven päly:  Pieni pilvenjana.. 

Herään varhain.
Kajo taivaalta hohti.
Katselin taivon
tähtiä kohti.
Himmeni tähdet,
kun valkeni valo.
Oli taivaan rannalla
pilven palo:
kuin  valojuova,
kuin sädejana,
yksi vain pilvi
on hohtavana!
peukalon leveys on
pituusmitta,
valoinen viiru
ulottuvuuksitta.
ei sillä korkeutta,
laajuutta.  Vain
hetkisen  janan sen
nähdä sain.
Kiinnitin silmäni
katsoen janaa.
Taivas sen takana
on hohtavana.
Auringon silmä
koivikon takaa:
yhtäkkiä  näkyy
ja kirkkaus on vakaa.
Mahdoton nähdä
on pilveä sieltä,
katosiko jonnekin
Auringon tieltä?
Koko taivaankansi 
sineään kantaa.
Jono lintuja soutaa
sinitaivaan rantaa.
Auringostako tulevat?
Niitä valoko  kantaa?
Mikä muuttolinnuille
suunnan voi antaa? 
Kompassineula kai  niillä
on pilvijana,
Jono, jana
silmiltä katoavana.







 25.9.2018  

(456) Pilvi ja Aika

Pilven luomisen

päivästä asti

pilvi aina

muuntelevasti

joka hetki

on erilainen

eikä takaisin

palajavainen.

Kahta pilveä

samanlaista

ei maallista

eikä taivaista

ole ollut,

ei tule olemaan.

Pilvi on ajasta

heijastus vaan.

Aika on joka hetki

erilaista

eikä takaisin

palajavaista.

Ei kahta aikaa

samanlaista

ole ollut,

ei toistuvaista.

Vaan Yksi Ainoa Pilvi

on poikkeus oleva,

samalla tavalla

takaisin palaava.

Niin sanoi enkelin

sana kerran,

kyseessa silloin on

paluu Herran,

jonka vallassa on

koko Luomakunta

myös aika on Hänelle

kuin nuoskalunta,

jota Hän muovaa

tahtonsa mukaan.

Kuka Luojalle neuvoa

antaa: ei kukaan.

Jumalan Poika palaa

ja asettaa ennalleen

Luomakunnassa

Isänsä aivotuksen.

Hyvä on silloin

edeltä tuntea Sana

ja käsittää,

mitä on tapahtuvana.

Hyvä on Hengessä

edeltä kulkea,

ja sydämen sisimpään

Sanan saarna sulkea

-niinkuin Eenokin päivinä

kulkea Jumalan yhteydessä.

vaikka muualla myrskyää

ihmiskunta

ja elää kuin horrosta,

ja ikiunta.

Sillä niinkuin

Nooan päivinä

on sen Pilven

paluun hetkenä.

”Kirjoita näky ja piirrä

se selvästi tauluihin,

että sen voisi lukea

vaikka kiiruusti juoksisikin”

On vanhurskas

uskostaan elävä

näiden kaikkien

aikojen keskellä. 

Lukutaitokin  lapsille

opettaa

on taivaan käskyä,

 sanomaa.  

Hyvä on kunnosta

huolta pitää,

vuoria kulkea,

länttä ja itää. 

Muistiin 25.9.2018.

Ap.t. 1.

Genesis 5: 24.

Genesis 7: 11-12.

Habakuk 2: 2,4.

Genesis 6: 21-22. 

Matt. 28:20. 

Mk. 9:2; 10: 46, 11:1. etc. 

-

(455) Aika kuin aamunkoi ja päivänpaiste

AADAM  ensimmäinen
ja Kuva Jumalan,
jonka Luoja teki
tomusta maailman.
MIES, luomakunnan kruunu
maitten vallitsija ,
Vanhan Liiton aikaan
oli kaikki kaikessa.
Vain harvan naisen kasvot
ja nimi mainitaan
ja unohduksen tomuun
jäi kaikki naiset maan.

Uusi AADAM syntyi,
Poika Jumalan,
neitseestä Mariasta
Israelin kansan.

Uusi AADAM  syntyi
eikä lankea
ja Hänen sanoillansa
alkaa uusi aika.

Ei synny yhtään miestä
tähän maailmaan
ilman äitiänsä-
Jumala korostaa.
Saa joka nainen kasvot
ja nimen, aseman,
ei enää unohtuen
kasvoitta unholaan.
Jumala itse kohtaa
kasvoista kasvoihin
ja airueikseen ottaa
monen naisenkin.
(Joh. 20: 18). 

Salomo jo näki
kuin näyn kaltaisen
uuden ajan naisen
kuin kuningattaren-
kuin aamunkoi ja valo
ja paiste päivyen
ja peljättäväkin kuin
hahmo sotajoukkojen.
(KV6: 10).

Luoja tekee uutta,
Sana vakuuttaa.
Hän luo  jatkuvasti,
paradigmoja muuttaa.
( Jesaja 43;18-21)
Kun ajatus on ahdas
ei vastaanottaa voi,
Luoja Pitkämielinen
vielä uuden ajan toi. 
 (Joh. 16: 12-13)

Uuden ajan nainen on
kuin valo aamussa
toimii miehellekin 
elon  kompassina.
 (Jer. 31:22)


21.9. 2018  The Year of the Woman

(454) Holoseenin lopulla Aadamin horros alkaa väistyä.

Vasta holoseenin lopulla

alkoi AADAM valvoa

ja horros jätti otteensa

Myös oli EEVA valmiina.

Ja kansaa syntyi kosolti:

SEET Aadamille kuvaksi.

Aadam kaltaiseksensa

tuntee Seetin, poikansa.

Jo alkoi joka suvusta

jokainen tehdä jumalaa,

vaan EENOS, Seetin kaltainen

tunsi JEHOVAN Nimen

ja siihen aikaan aletaan

avuksi huutaa JEHOVAA.                       (Genesis 4:26).

Näin JAHVEN Nimen kantajat

ovat seemiläisten johtajat:                      (Genesis 5)

KEENAN Eenoksen on kaltaisin

ja MAHALALEL Keenanin,

ja JERED Mahalalein,

ja sitten EENOK Jeredin.

EENOK tunsi JUMALAN

ja kulki porttiin taivahan.                    (Genesis 5:24)

METUSALAH poika Eenokin

LEMEK Metusalahin

ja NOOA poika Lemekin

sai SEEMIN , HAAMIN , JAAFETIN,

SEEMIN suku sittemmin

on JAHVELLE uskollisin.

Havaittiin jo taivaassa

ABRAM Sinearissa.

Hän Jumalalle mieleinen

on heimoissa seemiläisten.

Hän on JAHVEN ystävä

ja kansakuntien isä.                              (Psalmi 47).

Muistiin 20.9.2018

(453) Holoseenin tapahtumia. Kirjoitus

Oli lähdetty jo arkista

Luomakuntana Valittuna.

Ja tästä on kertomus jatkuva

Nooan poikien suvusta.

(Genesis 10).

Jaafetin poikina tunnetaan

suuria kansakuntia,

valtavat saaret kaukana

ovat Jaafetin kansanheimoja.

(Genesis 10:2-5)

On Seemin pojista historiaa

Sitä koko Raamattu julistaa.

Mitä Haamin suvusta tiedetään,

se miltei logiikasta jää.

Näet silloin Arkin päiviltä

Lähi-Itään jäi paljon väkeä.

Sanottiin aluksi, aikanaan,

että Nooa kirosi Kanaanin maan,

sillä Haam, Kanaanin isä, lankesi

ja Nooa-isäänsä syvästi  loukkasi.

Näin Nooa kirosi myös tilavuuden,

jonka Haam hamusi pojalleen.

(Genesis 9:25-27) 

Jaafetille oli taas tarjolla

asua Seemin majoissa,

vaan Jaafet piti parhaana

kaikota perheriidoista.

Maan ääriin hän kulki ja vaelsi

ja kansakuntia muodosti.

(Genesis 10:2-5) 

Vaan Seemin majoissa kävikin niin

että Haam täytti Baabelin, Sumerinkin. 

(Genesis 10:6-20) 

Sieltä Sinearin Kaldean Uurista

johti Luoja pois aikanaan Abramia

ja antoi seemillensä lopulta

sen Kanaanin maan meren rannalta.

Vasta sieltä Seem- suku vahveni ja

seemiläismaitansa valloitti. 

(Genesis 21:13,18) ((Genesis 25: 6).

Olihan kuitenkin aikanaan

sumerin kouluissa opittavaa

ja Abraham tullessaan Kanaanin

oli perehtynyt kaldean kirjoituksiin.

Vaan siellä meren rannalla Kanaanissa

oli toinen kieli, nimeltään foinikia

ja sitä taidettiin Jebusissa,

Melkisedekin kaupungissa.

Siihen kieleen mielistyi myös Jumala

ja kirjoitti Lain sen kirjaimilla. 

Ei nuolenpääkirjoitus Sumerin

 eikä hieroglyfit Egyptin



vaan  loistava,  sujuva foinikia

antoi hebrean kieleen kirjaimia.



 https://bobcargill.files.wordpress.com/2016/03/ctbtb_alphabet_chart12_proto_1000.jpg

19.8. 2018.
 Aabrahamin tulo Kanaaniin.   http://history-world.org/genesis_narrative_in_the_light_o.htm

(452) Antroposeeni 5779

Kaikkivaltias jaksoi odottaa,

että ihminen alkoi kirjoittaa.

Ja ymmärtää symbolifunktion,

että sanalla KIRJAINTEN hahmokin on.

Sitä kestikin, aikojen hämärää,

kun ihminen asiat nimittää.

Tuli ihmisellekin TAIVAS ja MAA

ja MANTEREET MERIÄ rajoittaa.

Tuli KALAT ja LINNUT ja MATELIJAT

ja neljällä tassulla vaeltavat.

Tuli SIEMENET, RUOHOT ja VILJAT Maan

ja KUKAT ja HEDELMÄT runsaudessaan.

Ja aukeni silmätkin ihmisen

kuin aukenee kissankin poikasten.

Ja kun alkoi nähdä, värejä erottaa

alkoi ihminen piirtää ja kuvittaa.

Kertyi historiaa näin piiroksin

ja pukeutui HIEROGLYFEIHIN,

joista voitiin kertomus kertoa

tapaus tapaukselta ja SANOINA.

Miten KIRJAIN syntyikään aluksi?

Kuka ensiksi KIRJAIMISTA luki

ja saman KIRJAIMEN uudestaan

äänsi samalla tavalla aikoinaan?

Alkuaikojen syvintä hämärää

ihmiskunnan aamukin käsittää.

Vaan tänään jälleen on vierähtänyt

ihmiskuntavuosi ja kierähtänyt

on Maa jälleen ympäri Auringon.

Vuosi 5779 Kirjan Kansalla on.

Hyvää Uutta Vuotta 5779 Israelille

(451) Painajaisunia

Painajaisuni 1. 

1. Työjuhdat uppoamassa

Varjossa virran pohjalla

nuokkuu kaksi hevosta.

Virran vesi kohoaa

ja hevosia upottaa.

Työjuhtia ne molemmat.

Ne seisovat, odottavat,

että niiden isäntä

johtaa ohjat kädessä.

Vaan niille ei näy isäntää,

ei suitsijaa, ei käskijää.

Jo nousee vedet virrassa

Jo toinen on upoksissa.

Vaan eivät osaa paeta,

eivätkä vaaraa uumota.

Toinen katsoo minua

ja vesi nousee virrassa.

Huudan ääneen, hoputan,

muitakin kutsun auttamaan.

Ne täytyy vauhtiin hoputtaa;

äänettä vesi kohoaa.

On juhdat töihin tottuneet,

isäntään hyvään luottaneet.

Painajaisuni 2.

Rusakko koettaa syödä valkokaaliani

Valkokaali muheva

on nyytissäni minulla.

Tulee siihen rusakko,

säikähdinkin sitä jo.

Oli suurta kokoa,

ja iski kaaliin hammasta.

Pelkäsin jo sormiani,

kiskon sivuun kaaliani.

Rusakko kai tuollainen

katkoi puuni entisen,

joka kasvoi omenoita.

Sen puraisi kuin sulavoita.

Rusakko  tulee uudestaan

ja iskee kaaliin hampaitaan.

Se tulee joka suunnalta.

Puolustan siltä kaalia.

Painajaisuni 3. 

 Lapsia  vaikeuksissa

Unessa on lapsia,

on pieniä ja vauvoja.

Suurin heistä lapsista

kyselee jo minulta:

Mikä on nyt tilanne?

Selitä minulle se.

En ehdi edes vastata.

Katson toisen kasvoja.

On saanut iskun silmäänsä

ja tarvitsee lääkäriä.

Katson pupillan ja iriksen

arvioin vamman syvyyden.

Kysyn jos hän näkee silmällä.

Mitä tapahtui ja missä.

Hän kertoo, että tajuton

myöskin hetken ollut on.

Kiire siis klinikalle on

vaan lisää vaikeutta on.

On vauvaa pientä kasseissa,

voivat pian tukehtua.

Availen pakkauksia

ja otan esiin vauvoja.

Vaan mitä tuolla vielä on

tarkastelen ja katson.

Jokin pullo ainetta,

en näe tekstilappua.

Missä ovat ihmiset,

Missä kaikki aikuiset .

Olen tuskan hiessä.

Tulee toinen näkymä.

Painajaisuni 3.

Kristallikruunu sulaa lasivirraksi 

Seison yksin huoneessa.

Kristallikruunu katossa.

Katson sitä hetkisen.

Se sulaa kuin virta lasinen.

”Leil bedollah!”- ajattelen

”Kristalliyö” on nimi sen.

On takanani kamari

ja siinä kaapit aukesi.

Lyö loukkua ja liikkuvat

ja ovetkin paukahtavat.

Kuin myrskytuuli huoneessa

liikutteleisi ovia.

Jo tulee joku avuksi

ja ovia jo sulkevi. 

Hikisenä herään jo.

Paistaa silmään aurinko.
Aamukasteen helmasta
virtaa vesipisara. 

2. 9. 2018