måndag 11 oktober 2021

NOZZRON 64. Kointähti kävi kylässä

 Alkoi Uusi Vuosi se,
kun Sanaa  Alusta
jälleen kerran aletaan
ja ollaan tarkkana.
Tällä kertaa aloitin
Apostolein teotkin.
 
Sitten, yöllä, unessa
olin meren laidalla.
Kaksi kappaa kaloja
oli meren rannalla.
 
Suuren meren kaloja,
 punatäpläkampela,
arvuutella koetin:
lasiankeriaskin.
  
Vasut oli rannalla.
Ohitin uimapuvussa.
Merenranta matalaa,
puolen säären korkuista.
 
 Tuskin edes kastumaan
pystyi matalikolla
Yhden puolen kerrallaan
pystyn siinä kastamaan.

Oli vesi kirkasta.
Katson taivaan rantoja.
Siellä tulee,lähenee
tähtijoukko, alenee.

Keskimmäinen tähti on
kirkas,siinä risti on.
Sitten tähdet nousevat,  
unen rippeet katoovat. 
 
Mietin , pohdin untani.
Sitten mieleen välähti.
Kerran myöskin Pietari
unessa  riistaa näki.
 
Otin siten  Kirjani,
Luin joka sanan  tarkastin,
mitä näki Pietari,
sen  jälleen kerran kertasin.

Ahaa, nyt näen virheeni:
Ei kalaa nähnyt Pietari,
vaan kaikenlaista eläintä
maan ja ilman piiristä. 
 
Oli nelijalkaista
ja matelevaa otusta
ja lintuja myös taivaalta
kuin  viiriäistä Siinailla.

Mutta- eikö jossakin
mainittu  myös kalakin!
Ahaa, se oli  niissä saarnoissa,
sieltä Kapernaumista,
kun istui  kansa maassansa,
kallioilla omilla
ja Jeesus  alas laskeutui,
venheeseen asettautui.

Matteus 13:47.
Apostolien Teot 10:12.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar