Kävelen ystäväjoukolla.
ja työnnän lastenvaunuja.
Olimme vuoristopolulla
Jo suunta oli kohti kaupunkia.
Keskustelimme, joko palataan
ja mennään kotiin aterioimaan.
Tuli joukkoon leijona valkea.
turkki aivan hopean siloista.
Lie tahtonut leijona seuraamme.
Luonnollisesti sen sallimme.
Se vilkaisi yhteen pantteriin
joka ohitseni hiipi hiljaksiin.
Jo tulimme talolle laaksoon päin.
Oli pöytä pitkä. Sen huoneessa näin.
Istuimme pöytään jokainen.
Istuin etäälle vieraasta, varoen
Leijona pitkässä pöydässä
oli toisen päädyn lähistössä.
Tähän päättyikin uneni näkymä
tästä pitkästä pöydästä.
En edes ehtinyt katsella,
mitä ruokaa oli pöydässä tarjolla.
KV.4:8.
Job 41: 24.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar