NOZZRON
Oli maailman meret taas kuohuneet,
aallot vuorenrinteitä huuhtoneet
ja taistossa elämän uupumusunta
sikeään nukkui taas luomakunta.
Joku luonnossa luomiaan aukaisee.
susi , lammas kun yhdessä (yhtenä) käyskentelee:
ja etsii kasteista pisaraa
ja jotakin vehreää purtavaa.
On käärmeen ruokanakin tomu maan,
Merenkuohu käy sitäkin kuvottamaan.
Ja leijonat nautojen keralla
nyhtävät heiniä paalista.
Ja ihminen versoo kuin aiemmin
kuin viinipuu versoo ja palmukin
Ei vuoren rinteillä pahuutta:
alkuhorros vieläkin kahlitseva.
Elontaistelu suonissa on vahvana:
Jokaikinen luomakunnassa
vettä etsii ja vihreää ravintoa
auringonsädettä, valoa.
Ja Luoja myhäilee taivaassaan:
Hänen tahtonsa tapahtuu päällä maan!
Kunnia Hänelle korkeuksiin
ja rauha palatkoon ihmisiin!
Jes. 65.
NOZZRON
Pahuudesta uupumuksen aiheuttaman alkuhorroksen kahleet .
17.10.2025
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar