Joku pitää kirjoista,
monen monen laisista.
Niin myös pidän minäkin.
Asetan kirjahyllyihin.
Vaan vuosien varrella
esiintyy kirjaa unessa.
Joskus pergamentteina,
joskus kirjaa pärmissä.
Viimeksi kirjaunen näin,
kun pakkailin jo kiireissäin
ja kotimatkaa valmistin.
Meren yli matkustin. (18.11.2023)
Siinä kirjaunessa
oli kirja ilmassa,
Välissä minun, piirongin,
kun vaatteitani pakkasin.
Näin seluksen vain kirjasta
ja kannet mustat, suuria.
Kirja oli suljettuna,
lehden väri syvän puna.
Ei ole missään minulla
punalehtikirjoja,
eikä tuota kokoa
edes yhtä ainoaa.
Mitä lienee edessä,
pohdin ennen lähtöä.
Katekismus, lippukin
jäi piironkini uumeniin.
Paljon vaatetavaraa
siellä vielä odottaa,
Kiire kiire olikin,
Sitten unen unohdin.
Naputtelen kuitenkin
kirjaunen näkyviin.
Tällä aikaa verinen
on Gazan sota hirmuinen.
Kirja oli kapea.
korkeintaan vain tuuma.
Ehkä puolituumainen,
vaan korkeus kyynärmitainen.
Pari kämmenleveyttä
lie sivu leveydeltä
Takakannen väriä
uneni nyt ei näytä
Rannebergen 10.12.2023.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar