NOZZRON.82. Kullankeltaisia ilmapallopuita ja puita muita!
ALFA, VITA, GAMMA, THELTA,
Ulkona on uusi teltta.
Teltta, teltta, teltta, teltta…
Alfa, Vita, gamma, thelta…
Teltassa näen kirjapöydän.
Minkä kirjan sieltä löydän?
Jo pöytä miltei tyhjänä:
vain Yksi Kirja jäljellä!
On kansi sillä sininen,
kuin kaaren raja viimeinen
sateenkaaren viiruista
värijuovain rajalta.
On pöytä pitkä tyhjänä.
Valkoliina jäljellä.
Kirjalla on hintansa.
Ajankultajanoja!
Ajankultavuosia
yli kaksituhatta!
Miten Kirjan sellaisen
voisi ostaa ihminen?
Sain sen Kirjan lahjaksi.
Se on kirjoitettu kreikaksi.
Kirja kämmenkokoinen
kirja pienen pienoinen.
Lie Uusi Testamenttini,
vaan kirjoitettu kreikaksi.
Kuka Kirjan ojensi?
Katsoin, vaan hän katosi.
Tulin suureen puutarhaan.
Vain omaani menin katsomaan.
Miten voivat herukat
ja vattupensaani, ne omat.
Vaan mitä siltä löydänkään?
On hedelmiä kypsänään:
Otan sieltä mukaani
mitä tulee eteeni.
vaikken ole istuttanut,
kastellut tai kouluttanut:
sitruunaa kerään pussillisen,
banaania klusterin,
vaan sitten tulee uutta puuta
erikoista eteeni.
Täynnä ilmapalloja,
valmiiksi puhallettuina!
Kullankelta ilmapalloja
kuin pikkulasten juhlissa!
Vaan missä ovat pensaani
viinimarjat , vattuni?
Vielä talven kohmeessa
alarinteen varjossa.
En ehdi sinne ollenkaan
kun päättyy uni tähän vaan.
Ja huomaan: koko hieno puutarha
olikin taas vain unta!
16.2. 2023
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar