(483) Kärsivällisyyden Sana

Mikähän tämä on, tämä

kärsivällisyyden Sana?

Tämän päivän hartaustekstissä

on asia purtavana.

                                         (Ilm. 3: 10).(Samuel Bagster: Valaistu päivä, 1875)

Sana löytyy Johannekselta.

Konteksti: Filadelfia.

Seurakunnalle tullut sanoma

Daavidin avaimen omistajalta,

Häneltä, joka avaa,

eikä kukaan voi sulkea

Häneltä, joka sulkee,

eikä kukaan voi avata, (Ilm. 3: 7)

Hän on Daavidin juurivesa,

ja Daavidin suvusta, (Ilm. 22: 16)

SHILO, jolla on kansojen valtikka

ja hallitsijansauva.   (V M. 49:10)

Tämän Pietari uskoi ja tiesi

ja odotti ” tässä ja nyt”

että olisi ”meidän aikanamme”

kuninkuus jo täyttynyt. (Ap.t.1: 6), (Miika 4:8),(Lk. 24: 21)

Miksi ei? pohti apostolitkin-

Onhan asia Jumalan, (Genesis 1: 26)

ja kaikki on mahdollista,

siirtää aika ja vuoria.

Sitä heikkouden salaisuutta

pohti väkevä Pietari,

kuten Job kerran uskossansa

Luojan kanssa mitteli.          (Job 43: 16).

kunnes näki avaruudet,

ajanlaskut luomisen

ja Luojan näkökohdatkin,

 kärsivällisyyden.

Viimeisessä opetuksessa

Kinneretin rannalla

Pyhä ja Totinen muistuttaa

myös lammaslaumoista.  (Ps. 100:3)

”Herra on kuningas,

vaviskoot kansat,

valtaistuintaan kerubit kannattaa!

Suuri on Herra Siionissa,

korkea, yli kaikkien kansojen”

”-huojukoon maa!”                                 (Psalmi 98) (Psalmi 99)(Ps. 100)

Näin lauloi myös Pietari ystävineen

vaan myös  hartaasti lauloivat

”Herra on meidät tehnyt ja me olemme

hänen laitumensa lampahat.” ( Ps. 100:3)

Maa huojuukin,vuoret hyppivät,

meri vahvasti pauhailee.                   (Ps. 98: 7-8)

Pietari toisella hiilivalkealla

Kinneretillä keskustelee:                  (Joh. 21:9), (Joh. 21: 10-18).

Lampaasta tehtiin nyt paimen.

Oli toinen aika nyt alkava

-Kuin Isä - Iisai  Daavidin lähetti

Juudan vuorille paimentamaan.

_Kuin Jetro - anoppi Mooseksen

erämaahan kaitsemaan

ja seitsemän tyttären sijasta

lammaslaumoja johdattamaan.

Niin Isä- Jumala saattoi opettaa

jotakin uutta ja pelastavaa

ja jo prinssipäivien alusta

 valtiutta vastuullista.                           (Hebr. 3:16)

Onkohan tässä kyse

”Kärsivällisyyden Sanasta”?

Että vielä on muita lammashuoneita,

muita lammaslaumoja,                           (Joh. 10:16)

joista puuttuu Hyvä Paime,n

joka kaitsee ja johdattaa,

ettei  aavikkosudet Kuninkaalta

raasta yhtään  karitsaa.               (Joh. 17: 6-18)

Ehkä Pietarin kirjeet

ydinsanomiltansa

ovat Kärsivällisyyden Sanaa,                        (I ja II Pietarin kirje) (II Piet. 3: 9).

sitä olennaisinta.

Muistiin 2.2. 2019 

Nykyhebreassa Kärsivällisyyden Sana on ilmaistu neljän sanan kondensaatiolla: 

(1) vartioida ( ta vara, keep) : shamarta , vartioit; Shomer = vartija.

Esim. mezuza ovenpielissä kantaa kirjaimet Sh D J= Shomer Daltot Israel= Israelin ovien suojelija/ vartija. Tämä on verbisisältöinen. Ei ainoastaan ”säilyttää tallella” vaan myös vahvistaa, puolustaa, pysyttää, kuten vartijan tehtäviin kuuluu. 

(2) vahvistettu säädös, Mizvati = käskyni ( säädökseni , min stadga, my commandment )

(3) vakaana pysyminen, ( ståndaktighet, endurance ) La- amida; (Vrt. Amud = pylväs. Amud Anan = Pilvenpatsas). Käsitän myös näin : vartioida siten , että kärsivällisyydessä pysyttää vakaana Jeesuksen Hengen vahvistaman säädöksen) – eikä vain niin että itse pysyy vakaana, vaan vakauttaa yhtenä pylväänä Jumalan seurakuntaa, joka on Jumalan Temppeli).

(4) kärsivällisyys, (tålamod, patience) = Savlanut; Vrt. sieto (tolerans, tolerance) = Sovlanut .

(-mipnei-she-Shamarta et Mizvati la-Amida ba-Savlanut

(Vrt. Ilm. 3: 12)

(Because you have kept My commandment of endurance in patience ...) (Revelation 3: 10, 12 )

(Eftersom du har tagit vara på mitt stadga om ståndagtighet i tålamod ...) ( Uppenbarelse 3: 10, 12 

Kärsivällisyydestä on säädöksensä UT.ssa. Asia mainitaan monta kertaa: Rm. 12:12. I Piet. 2. 20. Jaakob 5: 7, 8,10.

.