(414) Kynäjalavan aikoja

Rauhoitettuna
on Kynäjalava
Kirkkojärven rannalla
kastepaikassa.
-
Ja unessani kerran,
(on siitä viikkoja),
olin  siinä kohtaa,
Katselin kummia!

Kynäjalava kuin
pensas Mooseksen
hehkuva kuin  miilu,
valolähteinen!

- Käännyin
kuljin rantaa.
Mitä siellä on,
Serafeitako
ja pitää vartion?

Niiden valovaate
kasvoi muratin,
joka vihreänä,
kiersi serafin.

ja  alla  Hämeen  maa
hehkui kuin jaspis jo
 ja serafien väliin
muodostui:  Autoko??

Muodostui iso pyörä
monogramminen,
aivan Kristogrammi
se apostolinen!

Olin ihan rannassa,
jo vesirajalla-
Käännyin sittenkin,
vaan mitä kummia?

Länsitaivas  hohti,
salama leimahti
Naskun kalliolta
Hennerin kulutti.
-
On Naskun kallio
se paikka kylämme,
josta kristinuskon
sai kerran  Hämeemme.

Lievät nämä rannat
vanhaa pappilaa,
josta aitakivet
vielä  todistaa.

Kynäjalavakin
on uskon merkkiä.
Luostarien aikana
kylvettiin   niitä.

Siis kynäjalavakin
kuin pensas Mooseksen
kastepaikan kohdassa
evankeelisten
oli unessani ja
ehkä muistutti,
että yhden ajan
ja puoli aikaaki
on Suomen heimo ollut
kristinuskossa
ja Ristin  ieskin ollut
Suomen   harteilla.

On risti lipussamme
vielä muistona.
elävästä uskosta
Suomen heimossa.

Muistin  kirjahyllyn:
Siellä    kirja sellainen
jonka  päälikansi on
on Kristogramminen.
(Mikä on sen kirjan nimi?
Tässä kirjoitan:
Så började kristendomen.
kirjoitti Peter Bamm).


Muistiin  31.1.2018
TuBeShvat 5778.