(376) Johtajat kansaa johtavat- he toivossa ja uskossa vahvat

Miehet nuoret urheat,

heimojensa parhaimmat

koottiin häiveryhmäksi,

kansan etujoukoksi.

Lähti meistä urheaa

projekti heidän mukanaan:

puitten mannun kartoitus,

hedelmien luokitus,

vihollisten määrissä

piti myös  löytää ääriä.

Lähti joukko joutuisaan

kuuttomalla kulkemaan.

Gaddi, Reuben, Shofat , Gaddiel,

Hoosea ja Kaaleb, Ammiel,

Jigal, Palti, Geuel,

Nahbi, Sathun ben Mikael.

Heissä meni mukana

myös taivaan sotajoukkoa

ja toivo vuosisatojen,

ja sydänsyke heimojen

kuin valon lepatuksena

kaikessa  valottomuudessa.

Uskon silmä kahdessa

näki Luvattua Maata,

vaan epäuskon syöveri

kymmenen toivoa  nieli.

Kymmenen miestä aurallaan

jumittui toivottomuuttaan.

Vielä kaksi toivon  kynttilää

tuikkii, uskoa kylvää.

Lapsikatraat ajan sen

jäivät siihen paikalleen.

Luvattu Maa odottaa,

Vuoristo, Etelämaa.

Nukkuu tanner ikiunta

kertyy hiekkaa, joskus lunta.

Amalek leirin laidalla

raatelee kuin entisaikana.

Tärkeää on tietää aina:

ruhtinaitten taakka painaa,

vastuu koko heimosta

voi olla yhden harteilla.

Päivää neljäkymmentä

on tuhansinakin neljä:

Neljä vuosituhatta

autio voi olla Juudea

Neljä vuosituhatta

odottaa voi Etelämaa.

Luojan silmänräpäystä

ne olisivat vain neljä.

Vaan Mooseksesta kansansa

on Jumala kokoava.

Aamuruskon kansasta

saa Menora taas valoa.

Ei Mooseksen häivejoukossa

lähetetty Valoja

ei yhtään öljyn poikia,

liian täynnä valoja.                         Numeri 13.

Juudan Kaaleb ja Joosua

Joosefin Efraim- heimosta

Kointähden valon kokivat

Luvatun Maan matkalla

ja antoivat valosanoman

lupauksiin luottavan

Heidät sitten liitettiin

tulevaisiin johtajiin.

Numeri 14.

”and will make of thee a nation greater and mightier than they.'