(278) Asuttu kaupunki

Asutun kaupungin asfaltilla
tuhannet auringot päilyy.
Sateen jälkeen taivaan kuvia
joka lammikko häilyy.

Nurmikon miljoona ruohonkortta
taipuu kasteen pisaroista
ja tähtisiruina kimmeltäen
taivaan valoa toistaa.

Asutun kaupungin sunnuntaiaamussa
sininen bussi kulkee.
Kirkko kellojen pauhatessa
kansaa laivaansa sulkee.

Kirkko kuin arkki on kummullansa
ja kumpu kuin Ararat
kun kirkkoon menijät  rinnettä myöten
kirkkoonsa nousevat.

Onhan  ollut kuin Nooan aikaa
jo Mestarin ajasta.
Kirkkoväki  on uutta kansaa
Savenvalajan pajasta.

Nurmikon jokainen ruohonkorsi
sateenkaarisiruja kantaa.
Kirkkoväessä  saviastiat
Luojalle  sijaa antaa.

Nooan aikana Jumala antoi
ihmisen iälle rajan:
kaksikymmentä vuotta yli sadan
on tahto taivaisen Ajoittajan.

Armonaikoja sitä mittaa
neljätoista on kulunut
Uuden Arkin varustusaikoja
runsaasti on tuhlautunut.

Kirj. 18.6. 2016
Päivitys 20.8. 2016