lördag 2 februari 2019

(483) Kärsivällisyyden Sana


Mikähän tämä on, tämä
kärsivällisyyden Sana?
Tämän päivän hartaustekstissä
on asia purtavana.
                                         (Ilm. 3: 10).(Samuel Bagster: Valaistu päivä, 1875)

Sana löytyy Johannekselta.
Konteksti: Filadelfia.
Seurakunnalle tullut sanoma
Daavidin avaimen omistajalta,
Häneltä, joka avaa,
eikä kukaan voi sulkea
Häneltä, joka sulkee,
eikä kukaan voi avata, (Ilm. 3: 7)
Hän on Daavidin juurivesa,
ja Daavidin suvusta, (Ilm. 22: 16)
SHILO, jolla on kansojen valtikka
ja hallitsijansauva.   (V M. 49:10)

Tämän Pietari uskoi ja tiesi
ja odotti ” tässä ja nyt”
että olisi ”meidän aikanamme”
kuninkuus jo täyttynyt. (Ap.t.1: 6), (Miika 4:8),(Lk. 24: 21)
Miksi ei? pohti apostolitkin-
Onhan asia Jumalan, (Genesis 1: 26)
ja kaikki on mahdollista,
siirtää aika ja vuoria.

Sitä heikkouden salaisuutta
pohti väkevä Pietari,
kuten Job kerran uskossansa
Luojan kanssa mitteli.          (Job 43: 16).
kunnes näki avaruudet,
ajanlaskut luomisen
ja Luojan näkökohdatkin,
 kärsivällisyyden.

Viimeisessä opetuksessa
Kinneretin rannalla
Pyhä ja Totinen muistuttaa
myös lammaslaumoista.  (Ps. 100:3)

”Herra on kuningas,
vaviskoot kansat,
valtaistuintaan kerubit kannattaa!
Suuri on Herra Siionissa,
korkea, yli kaikkien kansojen”
”-huojukoon maa!”                                 (Psalmi 98) (Psalmi 99)(Ps. 100)
Näin lauloi myös Pietari ystävineen
vaan myös  hartaasti lauloivat
”Herra on meidät tehnyt ja me olemme
hänen laitumensa lampahat.” ( Ps. 100:3)

Maa huojuukin,vuoret hyppivät,
meri vahvasti pauhailee.                   (Ps. 98: 7-8)
Pietari toisella hiilivalkealla
Kinneretillä keskustelee:                  (Joh. 21:9), (Joh. 21: 10-18).

Lampaasta tehtiin nyt paimen.
Oli toinen aika nyt alkava
-Kuin Isä - Iisai  Daavidin lähetti
Juudan vuorille paimentamaan.
_Kuin Jetro - anoppi Mooseksen
erämaahan kaitsemaan
ja seitsemän tyttären sijasta
lammaslaumoja johdattamaan.
Niin Isä- Jumala saattoi opettaa
jotakin uutta ja pelastavaa
ja jo prinssipäivien alusta
 valtiutta vastuullista.                           (Hebr. 3:16)

Onkohan tässä kyse
”Kärsivällisyyden Sanasta”?
Että vielä on muita lammashuoneita,
muita lammaslaumoja,                           (Joh. 10:16)
joista puuttuu Hyvä Paime,n
joka kaitsee ja johdattaa,
ettei  aavikkosudet Kuninkaalta
raasta yhtään  karitsaa.               (Joh. 17: 6-18)

Ehkä Pietarin kirjeet
ydinsanomiltansa
ovat Kärsivällisyyden Sanaa,                        (I ja II Pietarin kirje) (II Piet. 3: 9).
sitä olennaisinta.

Muistiin 2.2. 2019 

Nykyhebreassa Kärsivällisyyden Sana on ilmaistu neljän sanan kondensaatiolla: 

(1) vartioida ( ta vara, keep) : shamarta , vartioit; Shomer = vartija.
Esim. mezuza ovenpielissä kantaa kirjaimet Sh D J= Shomer Daltot Israel= Israelin ovien suojelija/ vartija. Tämä on verbisisältöinen. Ei ainoastaan ”säilyttää tallella” vaan myös vahvistaa, puolustaa, pysyttää, kuten vartijan tehtäviin kuuluu. 

(2) vahvistettu säädös, Mizvati = käskyni ( säädökseni , min stadga, my commandment )

(3) vakaana pysyminen, ( ståndaktighet, endurance ) La- amida; (Vrt. Amud = pylväs. Amud Anan = Pilvenpatsas). Käsitän myös näin : vartioida siten , että kärsivällisyydessä pysyttää vakaana Jeesuksen Hengen vahvistaman säädöksen) – eikä vain niin että itse pysyy vakaana, vaan vakauttaa yhtenä pylväänä Jumalan seurakuntaa, joka on Jumalan Temppeli).

(4) kärsivällisyys, (tålamod, patience) = Savlanut; Vrt. sieto (tolerans, tolerance) = Sovlanut .
(-mipnei-she-Shamarta et Mizvati la-Amida ba-Savlanut

(Vrt. Ilm. 3: 12)
(Because you have kept My commandment of endurance in patience ...) (Revelation 3: 10, 12 )
(Eftersom du har tagit vara på mitt stadga om ståndagtighet i tålamod ...) ( Uppenbarelse 3: 10, 12 

Kärsivällisyydestä on säädöksensä UT.ssa. Asia mainitaan monta kertaa: Rm. 12:12. I Piet. 2. 20. Jaakob 5: 7, 8,10.







.