tisdag 10 juli 2018

(445) Sääliitot

Tuli tuima Itätuuli
yli Maan se tuiversi.
Kuiva Nurmi kulotteli,
kuiva Koivu kahisi,
harsojansa harventeli,
larvojansa lopetteli,
tippui tuhat lehteä.
Näytti ihan Syksyltä.

Jo ikivanha Sateenkaari
horroksesta heräsi.
Muisti vanhaa tehtäväänä.
Salamoita keräsi.
Syksyko jo luhistuisi,
ennen aikaa ilmaantuisi?

Lähti Sirppi salama,
lyhteeksi Pilvet kokoaa.
Itä, Länsi tuulia
vasten toistaan puristaa.
Syntyi pilvi sumea,
Välly tumma, Kumina.
Salamoi ja jyrinöi,
sateen ääni elämöi.
Satoi sitten rankasti.
Vettä tuli vankasti.

Koivu, Nurmi kohosi,
viherposki virkosi.
Nousi Taivon Aurinko,
täysi valo ja loisto.
Tuuli oli leppeämpi,
Kesän henki kepeämpi.

Myhäili jo Sateenkaari.
Aikanaan on täynnä laari.
Pysyy Maa kuin ennenkin,
kylväminen, leikkuukin.
Vilu, Talvi kunnollinen,
Kesä, Helle tunnollinen.
Päivä pysyy paikallansa.
Yö on aivan aikanansa.

Genesis I M. 8:22.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar