söndag 17 december 2017

(410) Kolmas Adventti



Oli kirkossa  mahtava ylistyslaulu.
Taivaaseen asti kiitokset nousi
ja portit avoinna sydänten:
Joka sielu hengen virroissa  sousi
ja pylväikön varjoon enkeli
Taivaan joukoista poikkesi.
Oli korkea, kirkon holviin asti,
miekkaansa nojasi, levähti
kuuntelevasti.
Vaan sitten se miekka pieneni,
kylmeni, kutistui, kilahti.
Oli enkeli kadonnut samalla.
Vain pieni  miekka lattialla.
Vein takaisin tuppeensa miekan sen
avainkohtaan Kirjoitusten, 
pergamentin rullaksi käärien
asetin Arkkiin paikoilleen.
Nyt on oltava  tarkkana,
sormet sormien lomassa
pyytäen  Luojalta Taivaan ja maan
taivasmiekka, että  pysyisi tupessaan.        (Hesekiel 21: 14)

onsdag 13 december 2017

(409) Suomityttö

Suomi-tyttö
puku valkoinen
Lumikkina
maassa nukkuen,

vaate
lumipeitekangasta
sama vanha  kartta
vuoteena.

Nousee Suomityttö
istumaan,
kuin kartta  nousee,
istuu alallaan.

Ei- vaipuu takaisin,
kuin ikiunessa.
kuin  lumipeitteisenä
karttana.

Taas nousee  Suomityttö
 istumaan.
Ei,  vaipuu takaisin.
on lumikartta vaan.

Taas nousee  Suomi,
herää istumaan,
avaa sinisiä
silmäsilmujaan.

Taivo jylisi
ja lumet salamoi.
Maa järähteli.
Vaskikellot soi.

Adventissa
syttyy kynttilät,
joulukuusen
tähdet säihkyvät. 

Suomityttö,
tähtisilmäinen,
sinivuorikangasvaate
hulmuten

Hereillä on,
niinkuin vartija
revontulikimallusta
hiusten vuohilaumassa. 

 13.12. 2017