lördag 18 november 2017

(405) Kuin rankkasade seinää vastaan...

”Kuin rankkasade seinää vastaan
on kiukku väkivaltaisten.” (Jesaja 25: 4).
Siinä lakoo hyvä vilja
kuin olki entinen.

On paholainen seulomassa
seurakuntia,
niinkuin seuloo peltomiehet
pellon nisuja. (Luukas 22: 31,32)

Vaan Jumala on linna, turva
vähäväkisten,
suoja rankkasateelta
joukolle heikkojen. (Jesaja 25. 4)

Muukalaisten melu maasta
vaipui, vaimeni,
laulu väkivaltaisten
tyrehtyi, taukosi.

Niinkuin helle erämaan
näännyttää planeetan,
niin tyrehdyttää Jumala
melun, väkivallan. (Jesaja 25: 5)

Pelastuksen muuriksi
Jumala asettaa.
Vanhurskas kansa porteistaan
sisälle tulla saa. (Jesaja 26: 1-4)

Kun sukupolven ajankello
hetken raksahtaa,
väkivallan linnoitukset
tomuun katoaa. (Jesaja 26:5)

Jumala kansat ravitsee
omalta vuoreltaan,
ydinrasva, voimaviini
heikot vahvistaa. (Jesaja 25: 6)

Katso, meidän Jumalamme
meidät pelastaa (Jesaja 25: 8)
ja ahdistuksen ajoista
maan rajat laajentaa: (Jesaja 26: 15)

Kyntäjä kyntää kyntöaikaan
ja kylvää ajallaan.
Ei hän aina iät kaiket
äestä vakojaan,

asettaa riviin nisunjyvät,
ohrat omaan paikkaansa,
ja viereen sitten vehnääkin
kolmitahkoista. ( Jes. 28: 23-29).

Sateenkaari kaiken yllä
Aika jatkuu maailman. (Genesis 9: 12)
Kesä, talvi vuorotellen
tulee jatkumaan.

Siis niin kauan kuin
pysyy planeetta,
ei kylväminen lakkaa,
on sadonkorjuuta.

Ei lakkaa vilu, helle,
se hyvin tiedetään,
ei lakkaa kesä, talvi
ei päivä, ei yökään. (Genesis 8: 22)

Ehkä kerran helteellään
Jumalaa vähentää
väkivallan henkeä,
joka viriää.

(Ehkä taivaan planeetat,
moni, jokainen?
oli kerran Eedeniä,
runsasvetinen.

Luojallamme on niin pitkä
iankaikkisuus.
On hetken heinää ihmiskunta,
joka polvi uus.

Väkivallan takia
lie tullut planeettaa
debristä ja tähtiä
ja monta komeettaa).


18.11. 2017



Inga kommentarer:

Skicka en kommentar