(446) Pilven syntysijat

Hetki pilven syntysijoilla

Usva, Auer ja Pilvi

(Klo 07, 19.4 astetta C).

Aurinko valkea,

valoa kaksinkertaista

jo hehkuu taivaan laidassa

hennon Usvan  verhossa.

On öinen härmä harsona

suometsässä, uumenissa ,

Varjovirvat nousevat,

suonsilmistä kohoilevat. 

 

Ei aamukasteen pisara

parvekkeelle ulota,

vaan kiiltää kyllä hetkisen

lehdiltä metsän koivujen.

Nousee Helle vikkelä

kuin villiviini syksyllä.

Taivon pilvi ainoa

lie juova lentokoneesta.

Vaan Auer nyt jo taistelee

ja avaruuden verhoilee!

Sinitaivas pohjaton

siitä kannen saanut on!

On tuima taisto luonnossa.

On joka lampi toimessa

ja tyynin pinnoin haihduttaa

auerta uutta toimittaa.

Tahtoo elää jokainen

ruoho, kaisla , kukkanen

ja sammal sekä jäkälä

rannalla ja metsässä.

Vaan kiipee ylös Aurinko.

On Pilvinä jo Auer jo.

Minne ovat matkalla

tuoltä Pilven kohdusta?

Aikovatko  sineen kadota,

jäljettömiin  haihtua?

On kolme juovaa taivaalla,

jokainen lentokoneesta.

Vaan onhan tuolla juovina

myös pilvet, ottaa mallia.

(Klo 8 , 20.6 astetta C)

Muistiin yhdstä aamuhetkestä helleaallon aikana,  16.7. 2018  Klo 7- 8 aamulla. 

Aamunkoi ja Huomenhohde

Aamunkoi ja Huomenhohde
keskenänsä kilpaili:
Kumpi meistä kaunihimpi?
Kumpi meistä parempi?
Nousi sitten Aurinko,
Katosi Koi, Hohde jo.
Vaan kun tulee pimeä
myös  kysyy Tähti Tähdeltä:
Kumpi meistä kauniimpi?
Kumpi meistä parempi?

Helle tuima heristää

Iltasäteet Auringon
keltaa viherkoivikon.
Helle tuima heristää,
koivun larvat  käristää.
10. heinäkuuta 2018 .

Syntyi pilvi sumea, välly tumma. Kumina.

9.7. 2018 Ennen  myrskynpuuskaa, rankkasadetta  ja  salamointia.

(445) Sääliitot

Tuli tuima Itätuuli

yli Maan se tuiversi.

Kuiva Nurmi kulotteli,

kuiva Koivu kahisi,

harsojansa harventeli,

larvojansa lopetteli,

tippui tuhat lehteä.

Näytti ihan Syksyltä.

Jo ikivanha Sateenkaari

horroksesta heräsi.

Muisti vanhaa tehtäväänä.

Salamoita keräsi.

Syksyko jo luhistuisi,

ennen aikaa ilmaantuisi?

Lähti Sirppi salama,

lyhteeksi Pilvet kokoaa.

Itä, Länsi tuulia

vasten toistaan puristaa.

Syntyi pilvi sumea,

Välly tumma, Kumina.

Salamoi ja jyrinöi,

sateen ääni elämöi.

Satoi sitten rankasti.

Vettä tuli vankasti.

Koivu, Nurmi kohosi,

viherposki virkosi.

Nousi Taivon Aurinko,

täysi valo ja loisto.

Tuuli oli leppeämpi,

Kesän henki kepeämpi.

Myhäili jo Sateenkaari.

Aikanaan on täynnä laari.

Pysyy Maa kuin ennenkin,

kylväminen, leikkuukin.

Vilu, Talvi kunnollinen,

Kesä, Helle tunnollinen.

Päivä pysyy paikallansa.

Yö on aivan aikanansa.

Genesis I M. 8:22.

I M.9:12-18.

http://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/mattias-26-fastnade-i-luften-under-stormen-1.7012964

(444) Hyvällä säällä

Mitä ihanin kesäpäivä!

Sinitaivas ja pilvetön!

(Merisuolavesihöyrytyksin

hengityskin on esteetön).

Teen päiväkävelyni,

kun on kirkkainta, kuuminta.

On sorsien suuri lauma,

pesueet, uimapaikalla.

(Vain yksi muovipussi!

Ei hanhea, joutsenta

sitä kaulaansa nikotellen

ole nyt kiskomassa).

Ulpukat, lammen lumpeet

jälleen ilmenevät,

Lintulampea rauhallista

koristeena seppelöivät.

Jo on tiheä kaislikon muuri,

osmankäämikin hahmoa saa.

Puukiipijä puuta kiipee.

Tikka närettä nakuttaa.

Helle heinääkin hiljentää.

Havupuut on kuin vaskea.

Koivu tuskin liikahteleekaan.

Haapa yksin on haviseva.

Haavan havinan heikko henki

yli lammen puhaltelee.

Pikkuvärinää lampi liikkuu,

tuhattähtinä kimmeltelee.

On kuusella uusi mekko:

ripsureunaista muotia,

prinsessa metsän puissa,

vaan nyt pihakuusena.

(Merisuolavesihöyrytys jälleen.

Vähän maitoa, hunajaa)

Miten kaunis on kesän sydän!

Miten ihana helteinen maa!

Muistiin päiväkävelystä ennen klo 12 , 30.6. 2018. Ilman kosteus  nyt Göteborgissa 34% ja laskemaan päin.

(443) Kesäyön unelma

Yön varjon kaltaisella mopedilla

viilettelin tiettömässä korvessa.

Mättäältä mättäälle ajelin.

Ikikuusimetsä oli varjoisin.

Vaan sitten vilkahteli vaatteita

punaisia ja valkoisia

komioiden kuusten välistä.

Liekö vastaan tulossa ihmistä?

Heittäydyin mättäälle makaamaan,

katselin joukkoa patikoivaa.

Oli heillä polku ja santainen tie.

Mutta- siellähän tuttuja näkyvän lie!

Jo ohittivät sammalmättäitä.

Nyt kiiruhdin joukon jäljessä.

Hei, kuulkaa, minua odottakaa!

Joku kääntyikin, minut jo tunnistaa.

Ai, mutta se  hyvä mopedi ,
yön kaltainen!

Joukko pysähdy ei.
Jätin mopedin sen.

28.6. 2018 Muistiin kesäyön uni.